Filippiiniläiset ovat suosittuja hoito- ja hoivatyöntekijöitä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen työvoimapulaa helpotetaan työperäisellä maahanmuutolla. Vuonna 2024 hyvinvointialueelle on rekrytoitu muun muassa 83 filippiiniläistä hoito- ja hoivatyöhön ikääntyneiden palveluihin. He kouluttautuvat heti oppisopimuksella lähihoitajiksi ja sijoittuivat töihin ympäri Pohjois-Savon maakuntaa.

Rekrytointiasiantuntija Sanni Isotalon mukaan kaikki kyseisen rekrytointiprosessin kautta työllistyneet ovat edelleen töissä. Filippiinit on tällä hetkellä yksi hallituksen kansainvälisen rekrytoinnin kumppanimaista.

– Filippiinit on suosittu maa rekrytoida hoito- ja hoivatyöhön. Meillä on hyviä kokemuksia filippiiniläisestä henkilöstöstä. Emme ole ohjanneet rekrytointia juuri sinne, vaan rekrytoinnin kumppani on määrittänyt tarkemmin lähtömaan. Filippiinit valikoitui meille lähtömaaksi rekrytointikumppaniemme HSS Mehiläisen ja Baronan mukana, Isotalo toteaa.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen rekrytointiyksikössä tunnistetaan, että Filippiineillä on hyvä työvoiman saatavuus. Lisäksi ihmisillä on yleensä hyvä ammattitaito ja pohjakoulutus. Myös maan strateginen linjaus edistää rekrytoitumista ulkomaille. Sikäläisillä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkinnoilla on luotettava maine.

Samat syyt rekrytoida Filippiineiltä mainitaan Work in Finlandin tilaamassa julkaisussa Selvitys Filippiinien kansainvälisen työvoiman ekosysteemistä ja osaajatarjonnasta kansainvälisen rekrytoinnin näkökulmasta (2024).

Isotalon mukaan hyvinvointialueelle pyritään rekrytoimaan kansainvälisesti henkilöitä, jotka pääsevät työskentelemään suoraan koulutustaan vastaavaan tehtävään tai joiden koulutuspolku kulkisi Suomessa ylöspäin. Koulutuspolku voi kulkea esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Näin ei tulisi koulutushukkaa. Tavoite on, että hyvinvointialueelle ei rekrytoitaisi esimerkiksi sairaanhoitajia, joiden pätevyyttä ei tunnisteta Suomessa eikä muualla EU-maissa ja ETA-alueilla.

Kieliongelmat ovat Isotalon mukaan suurin kansainvälisen rekrytoinnin haaste hyvinvointialueella. Osa Suomeen muuttavista oppii riittävän kielitaidon nopeammin, toisilla siihen kuluu enemmän aikaa. Ennen Suomeen muuttoa uudet työntekijät ovat saavuttaneet A2- tai B1-kielitaitotason.

– Kielitaito on koetuksella heti Suomeen muuton jälkeen, kun kaikki on uutta ja opittavaa on paljon. Kielitaidon kehittymiselle täytyy siis antaa aikaa.

Hyvinvointialueelle töihin tulevien ja lähihoitajakoulutuksen aloittavien maahanmuuttajien kielen kehittymistä tuetaan heti Suomessa oppisopimusopinnoissa Savon ammattiopistossa.

Isotalosta olisi kotoutumisen ja sopeutumisen kannalta tärkeää, että maahanmuuttaja käyttäisi ja kuulisi kieltä muuallakin kuin työpaikalla, esimerkiksi harrastuksen parissa.

– Muiden työntekijöiden toivotaan puhuvan selkeää suomea ja välttävän murretta työpaikoilla, joissa työskentelee maahanmuuttajia. Näin helpotetaan asioiden ymmärtämistä.

Kansainväliset oppisopimusopiskelijat tarvitsevat työpaikoilla ohjausta. Riittävällä opiskelijaohjausresurssilla varmistetaan laadukas ohjaus ja turvallinen opetus.

Kun työntekijöitä on muutenkin liian vähän eikä aika aina riitä, pulmaksi nousee ajoittain opiskelijaohjauksen resurssipula. Se näkyy muun muassa siten, että työyksiköillä ei ole välttämättä mahdollisuuksia ottaa uusia oppisopimusopiskelijoita, vaikka tarve uusille työkavereille olisi.

– Ennakoimme haasteellisia tilanteita työntekijöiden monikulttuurisuusvalmennuksella ja tiedottamisella aina ennen, kuin uudet ulkomaalaiset työkaverit saapuvat. Keräämme myös esihenkilöiltä, työyksiköiden opiskelijaohjaajilta sekä kansainvälisesti rekrytoidulta henkilöstöltä palautetta.

Palautteen avulla kehitetään monikulttuurisuusvalmennusta, Pohjois-Savoon asettautumisen tukea sekä rekrytointiprosessia.

Hyvinvointialueen työntekijöille tarjotaan myös Savon ammattiopiston valmennuksia Työkaverina maahan muuttanut ja Selkeää suomea työpaikalla.

Isotalo kritisoi maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä.

– Kamppailemme kansainvälisessä rekrytoinnissa sen kanssa, että maahanmuuton ja erityisesti perheiden yhdistämisen mahdollistavia kriteereitä on kiristetty. Nämä syövät Suomen houkuttavuutta. Esimerkiksi toimeentuloedellytyksien nostaminen vaikeuttaa perheiden yhdistämisen mahdollisuuksia.

10_Laatikko_teksti