Työelämä

Keskiuran tsekkaus auttaisi riskiryhmiä

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock

Moni turhautuu ja kokee kyvyttömyyttä, kun jatkuvassa muutoksessa oleva työelämä haastaa osaamista. Kokemus heikentää työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista. Osa itselleen sopimattomassa tehtävässä kärvistelevä tarvitsisi tukea ja ohjausta ongelman ratkaisemiseksi.

Keski-ikäisellä on jotakuinkin parikymmentä vuotta työelämää jäljellä. 40–50-vuotiaana olisikin hyvä tarkastella omaa osaamistaan ja mahdollisia muutoksia koskien tulevaisuuden uraa.

Osaamattomuus heikentää todennäköisyyttä selviytyä työssä eläkeikään asti. Jos taas työtehtävissä kokee onnistumista ja työn tuntee merkitykselliseksi, siinä jaksaa pidempään. Omaa markkina-asemaansa voi vahvistaa hankkimalla osaamista.

Työelämävalmiuksiltaan hyvät työntekijät hakeutuvat tutkimusten mukaan innokkaimmin koulutuksiin. Korkeakoulutetut opiskelevat aikuisiässäkin. Mitä korkeampi koulutus henkilöllä on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu koulutukseen myöhemmin.

Työnantajat kouluttavat erityisesti avainhenkilöitään, johtajia ja esimiestyötä tekeviä. Yrityksissä voidaan myös ajatella, ettei ikääntyneiden työntekijöiden koulutukseen kannata panostaa. Työntekijät eivät välttämättä itsekään välitä kouluttautua tai näe tarvetta sille.

Osaaminen on osa työkykyä

Eläkeyhtiö Varman työkykyjohtaja Hanna Kankainen näkee työn murroksen aiheuttamat ongelmat läheltä. 45+-ikäisten osaaminen ei aina vastaa nykyajan vaatimuksia, ja se kasvattaa työkyvyttömyyseläkettä hakevien määrää. Kokemus siitä, ettei selviydy enää omasta työstään näkyy kuntoutus- ja työeläkehakemusten sisällöissä.

Kankaisen mielestä tarvittaisiin ennaltaehkäiseviä toimia, jotta voitaisiin tunnistaa riskiryhmät, joilla osaamisen puutteet voivat myöhemmin johtaa työkyvyttömyyteen.

Apua ryhmävalmennuksesta

Osaamisen kehittäminen siis kasautuu. Ongelmaan tarjotaan apua ryhmävalmennuksesta. Työterveyslaitos ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ehdottavat kokeilua, jossa työuransa keskivaiheilla työskenteleville tarjottaisiin osaamisen kartoitusta ja osalle myös uravalmennusta.

Kokeilua johtaneet tutkijat kiittävät testaamaansa valmennusmallia.

– Parasta tässä mallissa on, että ihmiset voivat havahtua osaamisensa päivittämiseen ennen kuin ovat kriisissä. Silloin heillä on voimia tehdä asialle jotain, toisin kuin työttömyyden ollessa jo päällä, toteaa lehtori Niina Jallinoja Haaga-Heliasta.

– Voidaan olettaa, että tsekkauksen ja valmennuksen seurauksena osa vaihtaa tehtäviä tai työpaikkaa ja pääsee näin lähemmäksi itselleen sopivaa työtä. On paljon ihmisiä, jotka ovat väärissä tehtävissä, sanoo ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.

Kokeilu lisäsi osaamista ja aktiivisuutta

Työterveyslaitoksen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kokeilussa tutkittiin uravalmennuksen vaikuttavuutta. Kokeiluun osallistui reilut tuhat insinööriä ja tradenomia pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta.

Valmennuksissa osallistujat tekivät itsenäisiä tehtäviä kokeilun alussa, keskellä ja lopussa. Välissä he osallistuivat kahteen neljän tunnin ryhmätapaamiseen, joissa jaettiin kokemuksia tehtävistä.

Kokeilulla oli hyviä vaikutuksia erityisesti niihin osallistujiin, joiden työkyky arvioitiin alussa heikoksi. Valmiudet tunnistaa osaamistaan ja suunnitella työuraansa vahvistuivat. Vuoden jälkeen ryhmävalmennuksiin osallistuneet olivat hakeutuneet verrokkiryhmää enemmän korkeakoulutukseen.

Kokeilun perusteella ei vielä tiedetä, toimisiko malli alemman koulutustason työntekijöillä. Tutkijat haluaisivatkin selvittää tätä. Lisäksi tutkijoita kiinnostaa selvittää kauppa-, finanssi- ja vakuutusalan työntekijöiden työelämävalmiuksia ja niiden muuttumista valmennuksen avulla.

Jumitatko itselle sopimattomassa työssä? Tee osaamisen kartoitus ja testaa työelämävalmiutesi asiantuntijan kompetenssityökalulla.

Lue lisää Taidot työhön -hankkeesta.

Lähde: Työterveyslaitoksen ja Haaga-Helian tiedotustilaisuus 21.3.2019

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje