Radon on maaperästä sisäilmaan kulkeutuva näkymätön ja hajuton radioaktiivinen kaasu, joka lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Radonkaasu aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuodessa.

Radonin haitalliset vaikutukset kertyvät elimistöön koko elämän ajan. Siksi kaasulle altistumista kannattaa torjua lapsesta asti.

Myös kotona kannattaa mitata

Radonkaasua voi esiintyä sisäilmassa sekä kotona että työpaikoilla.

– Vaikka työntekijä tekisi töitä etänä kotonaan, ei ole katsottu, että työnantajan tulisi tehdä mittaukset myös työntekijän kotona. Asuntojen radonpitoisuuksia valvoo kunnan terveydensuojeluviranomainen, kertoo ylitarkastaja Katja Kojo Säteilyturvakeskuksesta (STUK).

Suomalaisten suurin radonaltistus tulee kodeissa, ja STUK kehottaakin tekemään mittauksen myös kotona. Sen voi tehdä itse tilaamalla mittauspurkin, jonka hinta STUKissa on 62 euroa. Tavallisesti asunto mitataan kahdella purkilla, pieneen asuntoon riittää yksi purkki. STUKin hyväksymiä mittauspurkkeja saa myös kaupallisilta toimijoilta.

Mittaukset tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Silloin pitoisuus saadaan mitattua mahdollisimman luotettavasti. Mittauksen kesto on vähintään kaksi ja mieluummin kolme kuukautta. Keväältä mittauksen ehtii tekemään vielä maaliskuun lopulta. Ohjeet kotimittaukseen

Työpaikoilla työnantaja on vastuussa mittauksesta

Säteilylaki velvoittaa työnantajat mittaamaan työpaikan sisäilman radonpitoisuuden, jos on perusteltua olettaa, että se voi olla laissa säädettyä radonpitoisuuden viitearvoa suurempi. Velvoite kohdistuu työpaikkoihin, joissa on toimintaa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa tai kellarikerroksessa. Työnantajan on ilmoitettava tulokset STUKiin. Sen voi tehdä helposti verkossa asiointikanavan kautta.

STUK valvoo, että työpaikalla on tehty radonmittaukset ja mittaustulosten perusteella tarvittavat toimenpiteet. Myös työsuojelutarkastaja voi kysyä asiasta ja velvoittaa mittausten tekoon.

Valtaosa mittaustuloksista alittaa viitearvon 300 Becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m³). Viime vuosina alle 10 prosenttia on osoittautunut sellaisiksi, että vaaditaan jatkotoimenpiteitä. Radonkaasun pitoisuuksia alennetaan esimerkiksi korjaamalla ilmanvaihtoa tai radonimurin tai -kaivon avulla.

Aina ei edes tarvita ilmanvaihdon korjauksia.

– Joskus syy viitearvon ylitykseen purkkimittauksella on, että työpaikalla on jaksotettu ilmanvaihto, eli ilmanvaihto ei ole päällä, kun ketään ei ole paikalla. Silloin voidaan tehdä lisämittauksena jatkuvatoiminen mittaus, joka kertoo ilmanvaihdon vaikutuksen radonpitoisuuteen. Usein osoittautuu, että työaikainen radonpitoisuus ei olekaan niin korkea kuin pelkällä purkkimittauksella olisi pääteltävissä, Kojo sanoo.

Missä tapauksissa radonmittaus on pakollinen?

Kun säteilylaki uudistui vuonna 2018, muun muassa koko pääkaupunkiseutu sekä useat kunnat Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa tulivat uusina alueina radonin mittausvelvoitteen piiriin.

Työpaikan radonpitoisuus tulee mitata ainakin:

• kaikissa osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevissa työtiloissa
• kunnissa tai postinumeroalueilla, joissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia ylittää arvon 300 Bq/m³
• työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla koko maassa
• vesilaitoksilla, jotka käsittelevät pohjavettä, jos vesi pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa.

Tilat, joissa työskennellään vähintään 20 tuntia vuodessa (= noin 6 minuuttia päivässä), tulee mitata.

STUKin sivuilla on ohjeita työpaikalla tehtävää mittausta varten.

 

Kyselytyökaluun