– Maailmalla on pandemian aikana tehty monia laskennallisia tarkasteluja ilmanpuhdistimien toimivuudesta erilaisissa tiloissa, kuten koululuokissa. Tarkastelun kohteena on ollut yleisen toimivuuden lisäksi paljolti myös ilmanpuhdistimen sijainnin vaikutus tilan hiukkaspitoisuuteen, VTT Oy:n tutkija Inga Mattila kertoo.

Sisätiloihin saadaan puhdasta ilmaa tehokkaimmin ilmanvaihdon avulla. Tehostetun ilmanvaihdon tulisikin olla ensisijainen keino vähentää tartuntariskiä, mutta ilmanpuhdistimia voi käyttää lisänä.

– Virusten määrää ilmassa voidaan vähentää ilmanpuhdistimilla kohdennetusti ja ehkäistä siten asiakkaiden tai työntekijöiden altistumista. Se on hyödyllistä erityisesti painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa, joissa tilan ilmanvaihtuvuus on hallitsemattomampaa, Mattila sanoo.

Tärkeintä puhtaan ilman tuotto

Laitteiden vertailu on ollut vaikeaa, kun selviä kriteereitä niille ei ole aiemmin ollut käytössä. Usein laitteiden hankinnassa kiinnitetään huomiota vääriin asioihin.

– Usein kysytään erotusastetta eli sitä, kuinka tehokkaasti laite erottaa kaasuja tai hiukkasia, esimerkiksi viruksia. Laitteen tärkein ominaisuus on kuitenkin puhtaan ilman tuotto.

Toiseksi tärkein on äänitaso, joka voi vaikuttaa paljonkin laitteen käytettävyyteen. Kovaääninen ilmanpuhdistin jää todennäköisemmin käyttämättä.

Nordic Ventilation Group ja REHVA julkaisivat keväällä 2021 ohjeen selkeyttämään ilmanpuhdistimille asetettuja kriteereitä. Lisäksi parhaillaan valmistellaan kansainvälistä standardia ilmanpuhdistimien suorituskyvyn mittaamiseksi maailmanlaajuisesti yhtenevällä tavalla.

– Standardin ensimmäinen osa vahvistettiin vuonna 2020 suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi. Tämä osa käsittelee puhtaan ilman tuoton, melun ja energiatehokkuuden mittausmenetelmien vaatimuksia yleisellä tasolla. Toisessa osassa tullaan määrittämään varsinainen mittausmenetelmä, jolla tutkia puhdistimen vaikutusta hiukkasmaisten epäpuhtauksien vähenemiseen ilmasta, Mattila kertoo.

Markkinoille tulee laitteita

Korona-aikana markkinoille on tullut aiempaa enemmän laitteita, joilla pyritään tuhoamaan ilmassa olevat virukset. Ongelmana laitteissa on, että ne eivät välttämättä poista ilmassa olevia epäpuhtauksia. Kuollut mikrobihiukkanen palaa tällöin hengitysilmaan.

– Tällaisten laitteiden puhtaan ilman tuotto tulisi olla erityisen luotettavasti tutkittu. Jos laite ei tuhoa kaikkia läpi kulkevia mikrobeja, se levittää tilaan likaista ilmaa. Pandemian aikana yritykset ovat tutkituttaneet VTT:llä tavallista enemmän juuri ilmanpuhdistimien mikrobien tuhoamistehoa, Inga Mattila sanoo.

Mihin sitten laitteen hankkijan tulisi kiinnittää huomiota?

– Ensin tulee varmistua, että ilmanpuhdistin oikeasti puhdistaa lävitsensä menevän ilman eikä kierrätä likaista ilmaa. Lisäksi puhdistimen puhtaan ilman tuoton tulee olla tarpeeksi suuri tilan ilmanvaihtoon nähden, ja laite pitäisi sijoittaa tilan käyttäjien ja ilman jakautumisen kannalta optimaalisesti. Laitteiden käyttö ei saa myöskään aiheuta haitallisia sivutuotteita, kuten otsonia, Mattila neuvoo.

 

Lisätietoa:

REHVA_COVID-19_Recommendation_Criteria_for_room_air_cleaners_for_particulate_matter.pdf
SFS EN IEC 63086-1

Lue myös: Ilmanpuhdistin – miksi ja millainen?