Työturvallisuus

Parantaako ilmanpuhdistin koulun sisäilman?

Ilmanpuhdistimista on hyötyä koulujen ilmanlaadun parantamisessa vain tietyissä tilanteissa, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Vaikutus sienten ja bakteerien pitoisuuksiin osoittautui tässä selvityksessä vähäiseksi.

| Teksti: Helinä Kujala | Kuva: Shutterstock

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon ilmanpuhdistimet vähentävät sisäilman mikrobiologisia, kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia alakouluissa. Tulosten mukaan esimerkiksi pesuaineista, hajusteista tai pintamateriaaleista peräisin olevien kaasumaisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) pieneni luokkatiloissa, joissa käytettiin ilmanpuhdistimia.

Sen sijaan laitteen käyttö ei merkittävästi vaikuttanut sienten, bakteerien tai koronaviruksen sekä muiden hiukkasten pitoisuuksiin. Tähän lienee vaikuttanut se, että luokkatilojen epäpuhtauspitoisuudet olivat jo alkujaan pieniä.

Tutkimuksen aineisto kerättiin kuudesta kuopiolaisesta alakoulusta vuosina 2021–2022. Tavoitteena oli selvittää, miten ilmanpuhdistimet vaikuttavat sisäilman laatuun, kun niitä käytetään esimerkiksi Kuopion kaupungin yleisesti käyttämällä mitoituksella.

– Vaikka tutkimukseen oli valittu mukaan erikuntoisia ja eri ympäristöissä sijaitsevia kouluja, niiden epäpuhtauspitoisuudet osoittautuivat jo lähtökohtaisesti pieniksi. Tutkimuskouluissa ilmanpuhdistimista ei havaittu olevan hyötyä mikrobi- ja hiukkaspitoisuuksien pienentämisessä, sanoo THL:n erikoistutkija Hanna Leppänen.

Ennen ilmanpuhdistinten hankintaa onkin syytä selvittää epäpuhtauspitoisuuksien lähtötaso ja tilan ilmanvaihto. Näin voidaan arvioida, onko puhdistimen käytöstä hyötyä. Leppänen toteaa tulosten viittavan siihen, että ilmanpuhdistimesta voi olla hyötyä väliaikaisratkaisuna tilanteessa, jossa TVOC-pitoisuus on kohonnut.

Oireilun vähenemisen syyt jäivät epäselviksi

Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka ilmanpuhdistimien käyttö vaikuttaa työntekijöiden ja oppilaiden kokemien oireiden sekä kuumuuden, kylmyyden ja epämiellyttävien hajujen kaltaisten olosuhdehaittojen kokemiseen.

Samoissa luokkahuoneissa tarkasteltiin kolmea vaihetta: kun ilmanpuhdistin oli luokassa mutta ei käynnissä, kun ilmanpuhdistin suodatti ilmaa ja kun ilmanpuhdistin kierrätti ilmaa ilman HEPA-suodattimia.

Tutkimuksessa oppilaat raportoivat vähemmän oireita ja olosuhdehaittoja silloin, kun ilmanpuhdistin suodatti ilmaa. Oireita raportoitiin kuitenkin jopa vielä vähemmän, kun puhdistimissa ei ollut HEPA- ja aktiivihiilisuodattimia.

– Koska oireet vähenivät myös silloin, kun näitä suodattamia ei ollut käytössä, emme voi sanoa, mikä lopulta vaikutti oireiden raportoinnin vähenemiseen. On esimerkiksi mahdollista, että jo pelkkä havainto ilmanpuhdistimen toiminnasta luokkahuoneessa vähensi koettuja oireita, sanoo THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen. 

Esimerkiksi kunnat ovat käyttäneet jo pitkään ilmanpuhdistimia rakennuksissa, joissa on sisäilmaongelmia. Hyvärisen mukaan niitä tulisi käyttää vain väliaikaisratkaisuna tilanteissa, joissa on todettu poikkeava epäpuhtauspitoisuus.

– Ensisijaisesti huomio tulisi kiinnittää rakennuksen kunnossapitoon sekä energiatehokkaaseen, oikein mitoitettuun ja ulkoilman hiukkaset suodattavaan ilmanvaihtoon.

Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa -hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Kuopion Tilapalvelut, Kuopion Ympäristöterveydenhuolto sekä THL.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje