Helsingin käräjäoikeus on tuominnut siivousalan yrityksen toimitusjohtajan ehdottomaan vankeuteen ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvästä törkeästä petoksesta. Siivousyritys oli perinyt työnhakijoilta niin kutsuttuja kynnysrahoja työpaikan ja työperäisen oleskeluluvan saamiseksi Suomesta.

Työnhakijoita oli rekrytoitu eniten Filippiineiltä. Työsopimuksen saamiseksi työnhakijoilta oli vaadittu 500–3 000 euron maksu. Lähes 90 henkilöä oli hakenut yrityksen kautta työperäistä oleskelulupaa, mutta kukaan heistä ei ollut työllistynyt yritykseen. Vaadittujen maksujen kokonaissumma oli yhteensä yli 60 000 euroa.

Työnhakijoille oli luotu kuva aidosta työnantajasta, joka tarvitsi työntekijöitä ja voisi auttaa työperäisen oleskeluluvan saamisessa. Käräjäoikeuden mukaan yhtiöllä ei ollut tarvetta eikä edes mahdollisuutta palkata näin monia työntekijöitä vähäisen liiketoiminnan vuoksi.

Neljästä henkilöstä kolme sai tuomion

Käräjäoikeus katsoi toimitusjohtajan saaneen toiminnallaan huomattavaa taloudellista hyötyä. Hän oli valvonut rekrytointia, työnhakijoiden hankkimista, välikäsien toimintaa ja rahojen keräämistä, joten oikeus piti häntä järjestelyn päätekijänä.

Kaksi muuta henkilöä etsi työnhakijoita ja välitti näille työtarjouksia. Käräjäoikeus tuomitsi toisen heistä avunannosta törkeään petokseen ja toisen avunannosta petokseen. Syytettynä oli myös neljäs henkilö, mutta syyte hylättiin, koska ei ollut näyttöä, että hän olisi tiennyt toiminnan todellisesta luonteesta.

Maksun vaatiminen työpaikasta on laitonta

Kynnysrahojen periminen työntekijöiltä on Suomessa laitonta, eikä se ole sallittua Filippiineilläkään.

– Jos työn saaminen edellyttää maksua työnantajalle tai tämän edustajalle, kyse on vakavasta varoitusmerkistä, sanoo työsuojelun juristi Natalie Eklund.

Toimitusjohtajan teon törkeyttä lisäsivät toiminnan suunnitelmallisuus ja pitkä kesto sekä suuri asianomistajien määrä.

– Tämä oli valitettava esimerkki siitä, miten ulkomaisia työnhakijoita erehdytetään uskomaan, että työpaikan saamisesta pitäisi maksaa. Tapaus osoittaa, että ulkomaiset työnhakijat voivat olla haavoittuvassa asemassa eivätkä välttämättä tunne Suomessa sallittuja käytäntöjä. Työnhakijan ei koskaan tule maksaa työpaikasta, työsopimuksesta tai rekrytoinnista, Eklund toteaa.

Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (30.6.2026). Sen julkaisuajankohtana tuomio ei ollut lainvoimainen.