Työuupumuksesta työn imuun

Yksi todennäköisimmin työuupumusta kokevista ryhmistä ovat alle 35-vuotiaat naiset, ilmenee Työterveyslaitoksen vuonna 2024 julkaisemasta Työn Suomi -raportista. Tutkimuksessa selvitettiin työuupumuksen todennäköisyyttä vastaajien itse raportoimien oireiden perusteella.

Todennäköinen työuupumus oli 20–34-vuotiaista naisista 14 prosentilla, kun samanikäisillä miehillä vastaava osuus oli 6 prosenttia. Koko työssä käyvästä väestöstä työuupumusta koki 9 prosenttia.

Työuupumus kehittyy pitkittyneen työperäisen stressin seurauksena. Sen oireita ovat tyypillisesti krooninen väsymys, tarve ottaa henkistä etäisyyttä työhön sekä kognitiivisen toiminnan ja tunnehallinnan häiriöt.

Työn imu taas syntyy työn voimavaroista, kuten työn monipuolisuudesta ja kehittävyydestä, työn tulosten näkemisestä, palautteen ja arvostuksen saamisesta sekä ihmislähtöisestä johtamisesta.

Yliopiston maisteriohjelmassa opiskeleva Eliisa, 27, on työskennellyt monenlaisissa työpaikoissa sekä opintojen ohessa että ennen niiden aloittamista. Viime vuonna edessä oli korkeakouluharjoittelu, ensimmäinen oman alan asiantuntijatehtävä.

Uuden työn aloittaminen aiheutti paineita, joita purkaakseen Eliisa hankki itselleen keskusteluapua Työnimuun!-hankkeesta. Asian henkilökohtaisuuden vuoksi hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään.

– Kahdenkeskiset keskustelut ohjaajan kanssa olivat äärimmäisen arvokkaita. Jaksoin tsempata harjoittelun, ja kaikki meni tosi hyvin.

Opiskelijoille jo pelkkä työn ja opintojen yhteensovittaminen tuottaa omat haasteensa. Eliisalla työhön liittyviä paineita ovat lisänneet myös aiemmat uupumiskokemukset. Hankalin tilanne oli useita vuosia sitten, jolloin uupumiseen vaikutti monta tekijää: korona-aika, heikko perehdys, vaativat tehtävät sekä pomo, jonka johtamistyyli oli lähellä pelolla johtamista.

– Sinnittelin aika pitkään, mutta sitten tajusin, että nyt pakka ei enää kestä. Olin muutaman työvuoron sairauslomalla ja pyysin myös työvuorojen vähentämistä tilapäisesti.

Tämänkin pestin jälkeen Eliisa on ollut työpaikoissa, joissa on ollut ongelmia, mutta myös paikossa, joissa asiat on hoidettu hyvin.

Jos työpaikalla on ilmennyt epäkohtia, Eliisa on pyrkinyt niistä esihenkilölleen kertomaan. Yritykset eivät kuitenkaan ole parantaneet tilannetta vaan päinvastoin pahentaneet uupumusta. Yhdellä – ja etenkin nuorella – työntekijällä on melko vähän mahdollisuuksia vaikuttaa heikkoon johtamiseen tai huonoon töiden organisointiin.

Eliisa osallistui myös Työnimuun!-hankkeen vertaisryhmään viime syksynä. Keskustelut vahvistivat ajatusta siitä, kuinka tärkeää on tunnistaa omat rajansa ja suunnata energiansa asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa. Terveys ja hyvinvointi tulevat aina ykkösenä.

– Meillä oli aivan ihana ryhmä, jossa jaoimme pitkälti samanlaisia kokemuksia. Tunsin tulleeni hyvin kuulluksi ja nähdyksi.

Omaan tulevaisuuteensa ja työuraansa Eliisa suhtautuu toiveikkaasti. Hän kokee itsetuntonsa ja resilienssinsä vahvistuneen.

– Olen oppinut paljon myös uupumiskokemuksistani, mutta en toivo, että kenenkään pitäisi käydä sellaisia läpi. Tällä hetkellä olen tosi innostunut urastani ja menossa innolla uusia haasteita kohti.