Nuorten tuntuu olevan entistä vaikeampi kiinnittyä työelämään. Nuorten lisääntyneet mielenterveys- ja jaksamisongelmat heijastuvat työuran aloittamiseen. Kaikenikäisten mielenterveysperusteiset pitkät sairauslomat ovat Kelan mukaan olleet kasvussa jo vuosikymmenen.
Ratkaisu- ja selitysmalleja nuorten työkyvyn haasteisiin etsitään usein mielenterveyden alueelta. Työterveyslaitoksen tutkijat haastattelivat kunta-alalla työskenteleviä ja löysivät syitä oireiluun muualta kuin nuorista itsestään. Syynä voivat olla esimerkiksi heikot resurssit työpaikalla.
Tutkimuksessa kuultiin kolmea eri ryhmää: työterveyshuollon ammattilaiset, alle 35-vuotiaat kuntasektorin työntekijät sekä heidän esihenkilönsä eri kunta-alan sektoreilta. Yhteistyötahoina olivat Työterveys Helsinki ja Espoon työterveyspalvelut.
Tutkimuksessa nuorten työntekijöiden työkykyä tarkasteltiin työelämän ja kulttuurisen muutoksen näkökulmasta. Haastattelujen pohjalta tutkijat loivat seitsemän erilaista toimijahahmoa.
– Toimijahahmot auttavat tunnistamaan erilaisia mielen haavoittuvuuden polkuja, jotka heijastuvat työkykyyn, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
Tutkimushaastattelujen pohjalta luotujen hahmojen tarkoitus ei ole tyypitellä yksilöitä, vaan ne piirtävät esiin tyypillisiä toiminnan malleja. Ne myös selittävät ammatti- ja sosiaaliluokkataustaisia eroja mielenterveyshaasteiden synnyssä ja ilmenemisessä.
Hahmoja voidaan käyttää tunnistettaessa erilaisia mielenterveyteen liittyviä työkykyongelmia.
Tutkimuksessa esitetyt seitsemän toimijahahmoa:
Ideaalinsa kadottava ammattilainen työskentelee sote-alalla tai kasvatuksen ja koulutuksen sektoreilla. Työtä leimaavat niukat resurssit, kiire, alhainen arvostus sekä jatkuva sinnittely ja väsyminen. Kuormitusta aiheuttaa se, että työn eettiset ideaalit, kuten kasvun tukeminen tai hoiva, eivät toteudu hahmon arjessa.
Myös hauras ihmistyön ammattilainen työskentelee samankaltaisissa töissä, mutta työn huonojen resurssien lisäksi hänen mahdollisuuksiaan toimia rajoittavat ylisukupolvinen huono-osaisuus ja henkilökohtaisen elämän kasautuneet vaikeudet. Hahmo jää usein työyhteisön ulkopuolelle.
Asiantuntija-ammateissa työskentelevien riskitietoisen reflektoijan ja autonomisen itsensä kehittäjän haasteet liittyvät yksilöiden kokeman kilpailun lisääntymiseen työelämässä: pärjätäkseen on oltava itseohjautuva ja kartoitettava aktiivisesti toimintavaihtoehtoja. Riskitietoisen reflektoijan arki täyttyy jatkuvalla työn ohessa opiskelulla ja tulevaisuuteen satsaamisella. Tämä on usein kuormittavaa. Autonominen itsensä kehittäjä sen sijaan etsii työelämästä itsensä toteuttamisen ja kehittämisen paikkoja, mikä kuitenkin saattaa johtaa elämän ylikuumenemiseen sekä töissä että vapaa-ajalla.
Rutiininomaisissa tehtävissä ja usein fyysisessä työssä työskentelevälle perinteisen työmoraalin ammattilaiselle työ on puolestaan välttämätön keino hankkia elanto, ei itsensä toteuttamisen areena. Mieltä vaivaavat ajoittain työn huono arvostus ja taloudelliset huolet. Siitä huolimatta hahmo tekee työnsä hyvin silloinkin, kun se ei maistuisi. Hahmon mielenterveyttä kannattelevat työssäkäynti ja lähipiiri. Tutkimusaineistosta kävi ilmi myös se, että työmotivaation puutteen ja heikon työelämän normeihin sitoutumisen nähtiin tuovan haasteita mielenterveyden alueelle.
Työelämän kiristyneet vaatimukset ja monimutkaistunut toimintaympäristö aiheuttavat puolestaan alisuoriutuvalle toimijahahmolle ongelmia. Hahmo saatetaan haasteidensa takia leimata laiskaksi tai tyhmäksi. Taustalla voi kuitenkin olla diagnosoimattomia oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä, joiden kanssa hahmo ponnistelee yrittäen löytää tuen tarpeitaan ja vahvuuksiaan vastaavan työn.
Klassisena mielenterveyden ”riskityyppinä” tutkimuksessa nousi esiin puhumaton mies, jolle on raskasta sanoittaa asioita siten, kuin nykyään vaaditaan. Toimijahahmo keventää mieltään toiminnan kautta. Ongelmia tulee usein siinä vaiheessa, jos päihteet alkavat näyttäytyä ratkaisuna asioihin.
Lähde: Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.12.2022
Lue lisää Työterveyslaitoksen hankkeesta.
Huippu asiaa, kunpa tuo saataisiin konkreettiseen käyttöön erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla TE-Toimiston työntekijän toimesta. Oikeaa tukemista ja polkujen yksilöllistä etsimistä – ei vain yksin jättämistä teoria tasolle, kuten se tällä hetkellä näyttäytyy monen kohdalla.