Työturvallisuus

Uimahallin kemikaalikimara haastaa siivoojan

Uimahalleissa on käytettävä voimakkaita kemikaaleja, koska mikrobit viihtyvät lämmön, kosteuden ja ihmisperäisen lian kimarassa. Syntyy cocktaileja, joilta siivoojien on syytä suojautua hyvin.

| Teksti: Raija Lahtinen | Kuva: Shutterstock

Itä-Suomen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin 30 uimahallin ja kylpylän siivoustyöhön liittyviä altisteita, kuten trihalometaaneja, VOC-yhdisteitä ja hiukkasia, sekä lämpötilaan, kosteuteen ja ilmanvaihtoon liittyviä olosuhteita.

Samalla selvitettiin työntekijöiden oireilun ja taustatekijöiden, kuten esimerkiksi kemiallisten tekijöiden, sekä työympäristön ja henkisen kuormittumisen välistä yhteyttä. Tutkimuksessa haastateltiin 90:tä siivoustyöntekijää.

Tutkimuksen ensitietojen mukaan

  • fysikaalisia vaaratekijöitä siivoojille ovat kosteus ja korkea lämpötila allas- ja saunatiloissa sekä painepesurin aiheuttama melu
  • tapaturman vaaroja ovat liukastuminen ja leikkaus- ja pistovaara roskapusseja käsiteltäessä
  • kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä ovat siivouskemikaalit ja pöly.

Hyvä peseytyminen auttaa siivoojaakin

Suurimmat altisteet syntyvät allaskemikaalien, usein klooripohjaisten desinfiointiaineiden, yhdistyessä ihmisestä peräisin oleviin orgaanisiin aineisiin. Sivutuotteena syntyy haihtuvia halogeeniyhdisteitä, kuten klooriamiineja ja trihalometaaneja. Uimahallien henkilöstöllä ja asiakkailla on jo aiemmissa tutkimuksissa raportoitu niistä aiheutuvia hengitystie- ja silmäoireita.

– Siivoojat altistuvat silloin, kun allastiloja siivotaan asiakkaiden ollessa läsnä. Jos asiakkaat peseytyisivät hyvin ennen altaaseen menoa, altistuminen vähenisi, toteaa tutkimushankkeesta vastaava vanhempi tutkija Marko Hyttinen.

Hänen mukaansa siivoojat ovat hyvin selvillä siitä, mitä ja millä tavoin aineita tulee käyttää. Samaa sanoo filosofian tohtori Tuula Suontamo. Hänen yrityksensä Tuula Suontamo Oy ottaa uimahalleista ja kylpylöistä näytteitä ja analysoi niitä, kouluttaa siivoojia ja on ollut myös mukana Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.

Suontamo pitää alan peruskoulutusta yleisesti ottaen hyvänä. Siivousaineiden ja -menetelmien sekä uusien tutkimustulosten vuoksi jatkuva kouluttautuminen on silti tärkeää. Suontamon mukaan nykysiivouksella mikrobit pidetään uimahalleissa kyllä kurissa, mutta parantamisen varaakin on. Hän on havainnut esimerkiksi pesuaineiden annostelussa toisinaan huolimattomuutta.

– Herkistäviä kemikaaleja tulisi käyttää mahdollisimman vähän, sillä allergiat ja tuoksuherkkyys lisääntyvät.

Siivoustaajuus kuntoon

Lika ei kerrostu pintoihin, kun siivoustaajuus on kohdillaan ja välisiivouksia tehdään myös päivällä. Silloin pienempikin pesuainemäärä riittää eikä voimakkaita desinfioivia ja happamia siivousaineita tarvita usein.
Siivousajankohta ja -menetelmät vaikuttavat suuresti sekä työn laatuun että kuormittavuuteen.

– Desinfiointiaineet eivät ehdi vaikuttaa, jos siivous tehdään aamupainotteisesti hetkeä ennen kuin ensimmäiset asiakkaat tulevat. Valvonnasta saaduista näytetiedoista nähdään, paljonko desinfiointia oikeasti tarvitaan, Suontamo toteaa.

– Tehokas mekaaninen hankaus vie pois ihmisestä tulleen lian. Bakteerit eivät lisäänny, kun niillä ei ole ruokaa. Kone sopii kiireiseen puhdistukseen, ja silloin desinfiointi riittää yleensä kerran viikossa.

Suontamo muistuttaa, ettei huuhtelussakaan pelkkä letkutus riitä. Toisaalta painepesuri on liian järeä. Vesihöyry sisältää pinnoilta irtoavia kemiallisia ja biologisia epäpuhtauksia. Painepesuri nostaa mikrobit ilmaan, josta ne laskeutuvat takaisin lattialle – ja siinä välissä siivooja hengittää niitä.

Painepesurista aiheutuu lisäksi melua. Vaikka koneen käyttäjällä on kuulonsuojaimet, ne puuttuvat yleensä muilta samassa tilassa työskenteleviltä.

Pinnat pitäisi myös kuivata, lopputulos on silloin parempi.

– Kuivaus jätetään usein tekemättä ajan puutteessa. Yhdistelmäkone on siitä hyvä, että pesun lisäksi se imee veden pois.

Lätäkössä muhii bakteeri

Syy huonoihin siivoustuloksiin on Suontamon mukaan usein likaisissa siivousvälineissä.

– Siivous tulee tehdä aina puhtailla välineillä. Se edellyttää, että käytössä on riittävän iso huoltotila eli siivouskeskus, jossa välineet puhdistetaan. Tilatarve pitäisi ottaa huomioon jo uimahalleja suunniteltaessa.

Uimahallien rakennus- ja korjausvaiheissa on varmistettava, ettei lattioihin jää notkelmia, joihin vesi kertyy. Lätäköt ovat varsinaisia bakteerien kehtoja.

– Lätäköitä ei saisi olla! Jos niitä on, niin ne tulee kuivata useita kertoja päivässä.

Pölylle uimahallien siivoojat altistuvat lähinnä pukuhuoneiden yläpölyjä pyyhittäessä. Ne pitäisikin pyyhkiä vähintään kerran viikossa.

Saunoihin parannuksia

Korkea lämpötila ja kosteus ovat suuri haaste siivoustyölle uimahalleissa ja kylpylöissä. Etenkin saunojen siivousoloissa on korjattavaa.

– Saunat ovat yleensä vielä aamullakin kuumia. Lauteiden ja puuritilöiden nostelu pesemistä varten on silloin erittäin raskasta. Lisäksi työtä joudutaan tekemään riittämättömässä valaistuksessa. Jo tiloja suunniteltaessa tulisi huomioida toimivat lauderatkaisut ja huoltotöille riittävä valaistus, Marko Hyttinen toteaa.

Lauteet on tärkeää pestä myös alapuolelta, jossa pieneliöt viihtyvät. Suontamon mukaan markkinoilla olisi tarjolla myös kevyistä puupaloista tehtyjä lauteita, jotka on helppo nostaa pesuhuoneen puolelle harjaamista varten.
Kuumassa saunassa ei saa käyttää klooripohjaisia siivousaineita.

– Osassa uimahalleja on käytössä huoltoaika, jolloin halli aukeaa tavallista myöhemmin. Se on havaittu hyväksi. Silloin työ voidaan tehdä rauhallisesti ja huolellisesti. Osassa siivotaan myös yöllä, mutta yövuoro on siivoojille raskas, ja se rajoittaa heidän sosiaalista elämäänsä, Hyttinen sanoo.

Fyysinen kuormitus on seurausta etenkin työskentelystä etukumarassa. Toistotyö ja toispuoleisuus rasittavat käsimoppia käytettäessä, ja kovilla ovat myös ranteet ja niska. Työskennellessä tulisikin välttää puristamista ja hartioiden kohoasentoa. Taukojumpalla saadaan kudokset elpymään ja optimaalinen asento takaisin.

”Crocksit eivät riitä”

Voimakkaiden kemikaalien roiskeet aiheuttavat siivoojille vaaraa. Samoin liukkaus, sillä lattiapinnoilla on vettä ja pesuaineita. Hyvät jalkineet suojaisivat, mutta niiden osalta tutkimuksessa havaittiin selviä puutteita.

– Siivoojat tarvitsevat kunnon jalkineet, jotka estävät liukastumisen ja suojaavat ihoa roiskeilta. Crocksit eivät riitä. Hyvät jalkineet ehkäisevät myös hartia- ja muita vaivoja, Hyttinen sanoo.

– Jalkineet ovat niin tärkeä työväline, että työnantajan tulisi ne hankkia. Silloin ne olisivat myös varmasti oikeanlaiset.
Karheat lattiakaakelit tuovat askeliin varmuutta. Mutta mitä karheampi pinta on, sitä tärkeämpää on pestä lattia päivittäin koneellisesti, jotta se saadaan puhtaaksi.

– On myös materiaaleja, jotka ovat sekä askelvarmoja että helppoja puhdistaa, kuten mikrokarhennetut laatat. Ne on muistettava puhdistaa pehmeällä harjalla.

Kiire kuormittaa henkisesti

Henkistä kuormitusta uimahallien ja kylpylöiden siivoojille aiheuttaa lähinnä kiire. Kuormitus on ollut kuitenkin vähäisempää kuin esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja toimistotilojen siivoojilla. Joissakin kohteissa tuli esiin tiedonkulun puutteita. Myös työpaikkakiusaamista on koettu. Väkivallan uhkaa on koettu huuteluna asiakkaiden taholta ja seksuaalisena häirintänä, mutta se on ollut harvinaista.

Tutkimus suosittelee järjestämään yhteistä aikaa ongelmien ratkaisemiseksi. Työmääriä tulisi tasata. Riskitilanteiden, psykososiaalisen kuormituksen ja työpaikkakiusaamisen varalta on luotava määrätietoiset, välittömät ja ratkaisukeskeiset toimenpiteet. Kuormitustekijöiden hallinnassa auttavat positiivinen vuorovaikutus ja selkeä viestintä.

Uimahallien ja kylpylöiden siivoojat hallitsevat työnsä kaiken kaikkiaan hyvin.

– Siivoojat ovat osaavaa väkeä, jotka tietävät, miten työ pitää tehdä. Osa on kuitenkin siirtymässä eläkkeelle. Mestari–kisälli-järjestelmän elvyttäminen voisi olla paikallaan. Olisi edullinen satsaus palkata nuoria ottamaan oppia konkareilta, Hyttinen ehdottaa.

 

TTT-lehti on Euroopan laajuisen Terveellinen työ -kampanjan mediayhteistyökumppani

Jo rakennusvaihe ratkaisee

Uimahallien ja kylpylöiden puhtauteen vaikutetaan suuresti jo rakennus- ja peruskorjausvaiheissa.

– Vaikka rakentamista ohjaavat tarkat määräykset, tarvitaan myös kokemusta, toteaa Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Maja.

Uimahallit ovat käyttöolosuhteiltaan ja talotekniikaltaan erittäin vaativia tiloja, joiden rakentamisen kaikki osa-alueet vaativat huolellisuutta, erityisosaamista ja kokemusta.

Majan mukaan kolme suurinta vältettävää virhettä ovat:

  • Liian nopea rakentaminen, jolloin kosteus ei ehdi poistua.
  • Suunnittelijan valitsemien pinnoitteiden, maalien ja muiden materiaalien vaihtaminen halvempiin ja huonompiin. Syynä on usein poliittisen päätöksenteon aiheuttama paine.
  • Valvojan palkkaaminen osa-aikaiseksi miljoonien eurojen hankkeeseen.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje