Hyvä verkkokoulutus pohjautuu huolelliseen suunnitteluun. Verkossa tapahtuvan koulutuksen järjestäminen ensimmäistä kertaa vaatii enemmän resursseja kuin perinteinen luokkahuonekoulutus, toteaa kehittämispäällikkö Eero Nukari Työterveyslaitoksen koulutusyksiköstä.

– Kannattaa miettiä, onko itsellä tarvittavaa osaamista ja resursseja vai kannattaako koulutuksen toteutus ostaa luotettavalta kumppanilta, hän sanoo.

Nukari suosittelee ottamaan kurssin käyttäjät mukaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin varmistetaan, että kurssin osaamistavoitteet ovat käyttäjien tarpeen mukaiset ja koulutus varmasti kävijöilleen hyödyllinen.

Suuntaa huomio hyötyihin

Suunnitteluvaiheessa on huomioitava myös, millaiset valmiudet osallistujilla on verkkokoulutukseen. Nykyiset työkalut ovat Nukarin mukaan helppokäyttöisiä ja ihmiset ovat tottuneita käyttämään verkkoympäristöjä. Digitaaliset koulutukset ja verkkomateriaalit ovat kaiken ikäisillä työntekijöillä hyvin suosittu tapa kehittää osaamista. Siksi käyttäjien tekninen osaaminen on aiempaa harvemmin oppimisen esteenä.

Sen sijaan motivaatio on merkittävässä roolissa. Osa kursseista on pakollisia kaikille, eikä jokaisen motivaatio ole yhtä korkea kouluttautumiseen.

– Silloin ei kannatta painottaa pakollisuutta vaan kiinnittää huomio osaamiseen, jota koulutus tuo tullessaan. Muutoin kurssin käyminen menee vain suorittamiseksi, Nukari sanoo.

Kurssin suunnittelussa täytyy huomioida myös se, että käyttäjien osaamistaso ja tavoitteet vaihtelevat. Siksi verkkokoulutuksesta kannattaa suunnitella modulaarinen paketti, jossa voi olla sekä pakollisia että valinnaisia osioita. Valinnaista osioista kukin oppija voi valita itselleen tarpeelliset ja sopivimmat.

Varaa oppimiselle aikaa

Verkkokoulutuksen toteuttamisessa suurimpana haasteena ovat häiriöt sekä oppijan ajankäyttö.

– Digitaaliset koulutukset ovat herkempiä häiriöille kuin luokassa tapahtuva oppiminen, Eero Nukari huomauttaa.

Siksi kurssi kannattaa rakentaa pienemmistä paloista ja aikatauluttaa niiden suorittaminen välipysäkeillä. Joustavan itseopiskelun riskinä on, ettei oppimiseen tule otettua erikseen aikaa.

Opiskeluajat onkin hyvä varata kalenteriin ja pitää niistä kiinni. On tärkeää priorisoida uuden oppimista.

– Onhan se paradoksaalista, jos meillä on ajankäyttöön liittyvä koulutus mutta ei aikaa kehittää työstä fiksumpaa, Nukari sanoo naurahtaen.

Älä unohda keskustelua

Jotta oppiminen olisi tehokasta, oppimisympäristön pitäisi laajeta myös verkon ulkopuolelle. Tässä apuna ovat toiminnalliset oppimistehtävät, jotka nivoutuvat oppijan työhön ja jotka tehdään aidossa työympäristössä. Esimerkiksi esimies opiskelee ensin teoriaa turvallisuuskierroksesta ja sen jälkeen koko tiimi tekee kierroksen omalla työpaikalla.

Nukari painottaa, että hyvässä verkkokoulutuksessa on tilaa myös keskusteluille. Niitä voidaan käydä joko digitaalisessa ympäristössä tai järjestämällä kohtaamisia muiden oppijoiden kanssa.

– Yhteisiä ratkaisuja haettaessa hyvää dialogia ei voi korvata millään.

Kouluttajan kannattaa toteutusvaiheessa tarkastella, miten opinnot etenevät: kiitellä opinnoissaan edistyneitä ja kannustaa niitä, jotka etenevät hitaasti.

Tee seuraavasta vielä parempi

Kun opintojakso on päättynyt, on tärkeää havainnoida kurssin onnistumista. Oppijan kannalta merkityksellistä on, mitä hän on oppinut ja miten opittua sovelletaan työssä.

Kurssin toteuttajan kannattaa selvittää, miten kurssi onnistui ja millaista parannettavaa siinä vielä olisi. Apuna ovat osallistujilta kerätty palaute ja alustojen tarjoama analytiikka.

Nukari muistuttaa, että on tärkeää jutella myös niiden kanssa, joilta kurssi jäi kesken tai joiden osallistuminen oli passiivista. Millaiset syyt vaikuttivat kesken jättämiseen, ja voiko niihin tulevaisuudessa vaikuttaa?

Verkkokoulutuksen järjestäminen on jatkuvaa parantamista ja kehittymistä. Niin toimimalla voidaan Nukarin mukaan päästä vähintään yhtä hyviin oppimistuloksiin kuin perinteisessä luokkaopetuksessa.

 

Artikkeli on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 1/2020.