Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut Turun telakalla toimineen yhtiön hallituksen puheenjohtajan törkeästä kiskonnasta, tapaturmavakuutusmaksupetoksesta sekä törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta. Hänelle tuomittiin vuosi ja viisi kuukautta ehdollista vankeutta sekä kolmen vuoden liiketoimintakielto.

Yhtiö oli palkannut 18 ukrainalaista työntekijää kevätyrittäjiksi. Käräjäoikeus piti kevytyrittäjyyttä keinotekoisena työsuhteen naamiointina, jonka tarkoitus oli kiertää työnantajavelvoitteita.  Henkilöt tekivät työtä yhtiön lukuun, henkilökohtaisesti, vastiketta vastaan sekä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työvälineet ja työmaat yhtiöltä tulivat yhtiöltä, ja työntekijöille annettiin ohjeita työn suorittamisesta. Järjestely siis täytti kaikki työsuhteen tunnusmerkit.

Työntekijöille jätettiin maksamatta ylityökorvauksia, lisiä ja lomakorvauksia, ja lisäksi peruspalkkoja jäi maksamatta noin 60 500 euroa. Kaikkiaan työnantajan tavoittelema taloudellinen hyöty oli noin 138 800 euroa. Oikeus piti summaa huomattavana ja rikosta kokonaisuutena törkeänä.

Työnantaja käytti hyväkseen työntekijöiden riippuvaista asemaa

Työntekijöistä kukaan ei varsinaisesti ymmärtänyt, mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa, eivätkä kaikki edes tienneet toimivansa sellaisena. Heille oli kerrottu, että kevytyrittäjyys oli ainoa tapa työskennellä ja että järjestely olisi Suomessa tavanomainen. Työntekijät olivat ulkomaalaisia, ja osa heistä oli tilapäisen suojelun piirissä. Oikeus arvioi työnantajan käyttäneen hyväkseen työntekijöiden riippuvaista asemaa ja ymmärtämättömyyttä.

Työnantaja oli myös laiminlyönyt palkkatietojen ilmoittamisen tulorekisteriin sekä työntekijöiden vakuuttamisen lain edellyttämällä tavalla. Oikeus katsoi tämän vääristäneen kilpailua ja aiheuttaneen merkittävää vahinkoa työntekijöille.

Työsuojeluviranomaisen juristi Natalie Eklund pitää tapausta esimerkkinä siitä, miten ulkomaalaisia työntekijöitä voidaan johtaa harhaan naamioimalla työsuhde kevytyrittäjyydeksi. Työn maksun kierrättäminen kolmannen tahon kautta ei muuta työn tosiasiallista luonnetta.

– Usein työntekijät eivät ymmärrä eroavaisuutta työsopimussuhteen ja kevytyrittäjyyden välillä, ja tämä voi johtaa virheelliseen käsitykseen heille kuuluvista oikeuksista. On kuitenkin syytä muistaa, että työsopimuslain pakottavia säännöksiä ei voi kiertää sopimuksen muodollisilla nimikkeillä tai sopimusehtojen muotoilulla, Eklund toteaa.

Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (7.5.2026). Sen julkaisuajankohtana tuomio ei ollut lainvoimainen.