Työssäkäyvistä 23 prosenttia hakee aktiivisesti uutta työpaikkaa. Vuotta aiemmin osuus oli 17 prosenttia. Kaikista tutkimukseen vastanneista aktiivisia työnhakijoita oli 43 prosenttia, kun edellisvuonna heitä oli 33 prosenttia.

Työnhaku on aktiivisia hakijoita yleisempää. Työssäkäyvistä 57 prosenttia oli hakenut vähintään yhtä työpaikkaa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

Myös vakituisessa työsuhteessa olevat seuraavat työmarkkinoita. Heistä 74 prosenttia hakee uutta työtä, on harkinnut hakemista tai suhtautuu muuten avoimesti työpaikan vaihtamiseen. Aktiivisesti uutta työtä hakee kuitenkin vain 14 prosenttia vakituisista työntekijöistä.

Duunitorin johtavan asiantuntijan Lauri Vaiston mukaan työmarkkinoilla saattaa näkyä heikentyneen taloustilanteen patoamaa vaihtohalukkuutta. Se voi purkautua, jos avoimien työpaikkojen määrä kasvaa.

– Yhä useampi työssä oleva on lähtökuopissa tai ainakin vilkuilee sivuilleen, Vaisto sanoo.

Tyytyväinenkin harkitsee vaihtamista

Työssäkäyvistä 47 prosenttia oli tyytyväisiä nykyiseen työhönsä mutta valmiita vaihtamaan työpaikkaa. Tyytymättömiä ja vaihtamiseen valmiita oli 25 prosenttia. Vain neljännes oli tyytyväisiä eikä halunnut vaihtaa työpaikkaa.

Kaikista vaihtamiseen valmiista noin kaksi kolmasosaa viihtyi nykyisessä työssään. Työnantaja ei siten voi päätellä työtyytyväisyydestä, kuinka sitoutunut työntekijä on pysymään työpaikassaan.

Tulokset haastavat työnantajat huolehtimaan sekä nykyisten työntekijöiden sitoutumisesta että uusien osaajien tavoittamisesta. Suuri osa mahdollisista hakijoista ei etsi työtä aktiivisesti, joten heitä ei välttämättä tavoiteta yksittäisellä työpaikkailmoituksella.

Reilu työarki kertoo välittämisestä

Tutkimuksessa selvitettiin myös, mistä syntyy kokemus työnantajan välittämisestä. Tärkeimmäksi tekijäksi nousi oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu, jonka valitsi 55 prosenttia vastaajista. Joustavia työaikoja ja mahdollisuutta irrottautua työstä vapaa-ajalla painotti 51 prosenttia ja psykologista turvallisuutta 50 prosenttia.

Työkuorman seuraamisen ja siihen puuttumisen valitsi 33 prosenttia vastaajista. Kattavia työterveyspalveluja ja mielen hyvinvoinnin tukea piti tärkeänä 29 prosenttia.

Konkreettiset liikunta- ja hyvinvointiedut valitsi tärkeimpien tekijöiden joukkoon 18 prosenttia. Työntekijöille välittäminen näkyy tulosten perusteella päivittäisessä kohtelussa, työn järjestelyissä ja johtamisessa.

Myös rekrytointiviestinnältä odotetaan konkreettisuutta. Vastaajista 82 prosenttia piti tärkeänä, että työpaikkailmoituksesta tunnistaa tehtävän olevan tarkoitettu hänen kaltaiselleen osaajalle. Lisäksi 65 prosenttia halusi saada ilmoituksesta käsityksen työpaikan kulttuurista ja ilmapiiristä.

Työnhaku Suomessa -tutkimukseen vastasi 3 007 suomalaista eri puolilta maata. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen verkkopaneelissa ja Duunitorin jakaman kyselylinkin kautta 3.7.–12.8.2026. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja alueen mukaan.