Joka toinen olisi valmis vaihtamaan alaa

Työnhaku Suomessa 2025 -selvitys kertoo, että 54 prosenttia olisi valmis vaihtamaan alaa ja jopa 80 prosenttia olisi valmis vaihtamaan työpaikkaa. Suurin alttius vaihtaa alaa on asiakaspalvelu-, myynti- ja kaupan alalla sekä markkinoinnin, mainonnan, median ja viestinnän aloilla. Lisäksi pois haluttaisiin vaihtaa puhtaanapidosta ja jätehuollosta.

– Alanvaihto kiinnostaa. Suomalaiset ovat avarakatseisia uransa suhteen eivätkä lukkiudu vain yhdelle työpolulle, toteaa Duunitorin johtava konsultti Lauri Vaisto.

Osa edellä mainituista aloista on sellaisia, joille on helppo tulla töihin. Näissä töissä kartutetaan työkokemusta ja haetaan vielä omaa suuntaa.

Myös juristin töistä on työntöä hakeutua muualle. Syynä saattaa olla liialliseksi koettu työkuorma.

Pienintä vaihtoalttius on kulttuuri-, viihde- ja taidealalla, joilla kiehtovat oman intohimon toteuttaminen, itseilmaisu ja itsenäisyys. Myös turvallisuus- ja opetusalalla, konsultoinnin ja tutkimuksen sekä henkilöstöhallinnon ja rekrytoinnin parissa työskentelevät pysyvät omissa ammateissaan.

Vaihtajia houkuttelevia aloja ovat hallinto ja yleiset toimistotyöt, asiakaspalvelu, teollisuus sekä tietotekniikka ja ohjelmistokehitys.

Huono johtaminen on tärkein syy harkita irtisanoutumista. Lauri Vaiston mielestä johtamisella pitäisi saada työntekijä onnistumaan työssään. Työntekijällä pitää tällöin olla mahdollisuus itsensä johtamiseen ja tieto työn tavoitteista.

Vaisto uskoo, että johtajaan puretaan toisinaan työntekijän omia turhaumia. Silloin työntekijä katsoo epäkohtien johtuvan huonosta johtamisesta sen sijaan, että korjaisi omaa toimintaansa.

Irtisanoutumisen harkinnan taustalla olivat myös tyytymättömyys palkkaan ja työn kuormittavuus.

– Huono palkka saa harkitsemaan irtisanoutumista, mutta se ei useinkaan ole lopullisen irtisanoutumispäätöksen kimmoke. Harvoin palkka kohoaa verojen jälkeen paljonkaan työpaikkaa vaihtamalla.

Tutkimuksessa työn kuormittavuus korostui erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät naiset kokivat kuormitusta muita useammin.

– Liiallinen kuormittavuus liittyy huonoon johtamiseen. Silloin työtä ei ole suunniteltu eikä resursoitu oikein.