Digitaalinen viestintä, kuten pikaviestinten, työpaikan sisäisten viestintäalustojen ja sosiaalisen median käyttö, yhdistyi parempaan työtyytyväisyyteen erityisesti työntekijäasemassa olevilla. Esihenkilöillä yhteys riippui siitä, kuinka paljon he pystyivät vaikuttamaan työhönsä.
Eurooppalaisessa tutkimuksessa digiviestinnän käyttö oli yhteydessä parempaan työtyytyväisyyteen. Myönteinen yhteys oli voimakkaampi alemmassa asemassa olevilla työntekijöillä.
Suomalaisessa seurantatutkimuksessa digitaalisten viestintäalustojen käyttö yhdistyi keskimäärin vahvempaan työn imuun. Ylemmässä asemassa olevilla toimistotyöntekijöillä, erityisesti esihenkilöillä, runsas digiviestintä liittyi kuitenkin joissakin tilanteissa työn imun heikkenemiseen.
Esihenkilöiden työn imu oli vahvempaa, kun digiviestintään yhdistyi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja runsas digitaalinen viestintä muodostivat puolestaan työhyvinvoinnin kannalta epäedullisen yhdistelmän.
Tutkimuskokonaisuuden eurooppalainen aineisto käsitti 24 331 työntekijää 25 maasta. Suomessa seurattiin 1 817:ää työntekijää yhdeksällä kyselykierroksella vuosina 2019–2023.
Tutkimus perustui työntekijöiden omiin arvioihin, eikä sen perusteella voida päätellä syy-seuraussuhteita. Tulokset kuitenkin osoittavat, että digiviestinnän käytäntöjä kannattaa tarkastella erikseen eri henkilöstöryhmien ja työn vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta.
Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden tutkimus julkaistiin Cognition, Technology & Work -lehdessä 6. lokakuuta 2026.
Mitä mieltä? Kommentoi!