Blogi

Ergonomiaa ja tyyliä etätyöpisteisiin

| Kuva: Juha Somby

Pitkään on puhuttu siitä, miten työ valuu älylaitteiden myötävaikutuksesta vapaa-ajalle. Etätyösuosituksen seurauksena työ on valtaamassa kodin myös ihan konkreettisesti. Yhä useampi tuskailee, mistä löytää tilaa etätyöskentelylle.

Koululaisen huone työpöytineen on usein paremmin varusteltu kuin etätyötä tekevän vanhemman, jonka työpiste taas tuntuu rakentuvan usein keittiönpöydän ääreen – ehkä siksi, että siihen mahtuu parhaiten levittämään tavaransa.

Ruokapöytä toimiikin monella ihan joustavasti väliaikaisena työpöytänä, jos kiinnitetään huomiota työasentoon ja tuolin korkeuteen. Hyvässä työasennossa kyynärvarret lepäävät pöytätasolla ja selän asento on luonnollisen ryhdikäs.

Sama pätee seistessä. Kotoa tosin voi olla vaikea löytää optimaalista kalustekorkeutta seisten työskentelyyn. Kokemus on opettanut, että pika-avun saa pinoamalla näytön ja näppiksen alle muutaman lautapelin tai paksuja kirjoja.

HARVA ON KUITENKAAN halukas rakentamaan pysyvää etätyöpaikkaa keittiönpöydän ääreen tai hyväksyy lautapelipinon pitkäaikaisena työpisteen korottajana. Tietokone oheisvälineineen ei kaunista olohuonetta. Joustaville etätyöratkaisuille ja välineille löytyisi varmasti kysyntää suomalaisten verraten pienissä asunnoissa.

Myös ergonomiaa kaivattaisiin etätyöpisteisiin. Jakkaralla kököttäminen ilman kunnollista selän ja käsivarsien tukea poikii ennen pitkää niska- ja hartiavaivoja tai hiirikäden.

Yleistyvätkö siis sähkösäätöiset yleispöydät? Nähdäänkö työtuoleissa ja laitteissa uutta kotiin sopivaa muotoilua? Jakavatko koululainen ja vanhempi säädettävän työpisteen päivä- ja iltavuorossa? Entä minne ihmeeseen piilotetaan kaikki kaapelit ja johdot?

Vastamelukuulokkeisiin lieneekin jo turvauduttu monessa kodissa työrauhan säilyttämiseksi.

KIINNOSTUSTA ETÄTÖIDEN TEKEMISEEN pysyvänä ratkaisuna tuntuu olevan yhä enemmän. Koronakeväänä etätöitä tehneiden osuus oli Suomessa EU-maiden suurin, liki 60 prosenttia. Kesäkuussa julkistettu työolobarometri 2019 kertoo, että ennen koronakriisiä etätyötä teki säännöllisesti jo liki neljännes ja lisäksi satunnaisesti 14 prosenttia palkansaajista.

Etätyön yleistyessä sekä työnantajien että työntekijöiden on syytä ruveta miettimään, miten kotiin järjestetään sellaiset olosuhteet, että työntekijä pysyy toimintakykyisenä ja työ voidaan hoitaa tehokkaasti.

Kyse ei ole vain tiloista tai työergonomiasta, vaan etätyö vaatii sopimista.

Jutun etätyöstä sopimisesta löydät täältä. Asuntomessujen etätyöpisteitä tutkailimme tässä jutussa.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje