Suomesta tuskin löytyy enää yhtään työnantajaa, joka ei pitäisi sosiaalista vastuullisuutta tärkeänä asiana työelämässä.

Näin arvioi Työturvallisuuskeskuksen uusi toimitusjohtaja Timo Koskinen, joka aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa. Sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että työpaikalla työturvallisuus on kunnossa ja henkilöstöstä pidetään hyvää huolta.

Se on Koskisen mukaan myös työnantajan menestyksen tae.

– On hienoa huomata, että nykyisin nämä teemat ovat entistä näkyvämpiä. Työturvallisuus, työkykyjohtaminen ja työhyvinvointi elävät melkeinpä renessanssiaikaa, niistä keskustellaan ja niihin kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen, hän sanoo.

Koskiselle aihepiirit ovat tuttuja jo parinkymmenen vuoden ajalta. Ennen Työturvallisuuskeskukseen siirtymistään hän toimi henkilöstöjohtajana Posti Groupissa ja sitä ennen VR-Yhtymässä. Molemmissa yrityksissä työturvallisuus, työkykyasiat ja työhyvinvointi kuuluivat kiinteästi henkilöstöjohtajan työnkuvaan.

– Olen ollut näistä asioista innostunut aina, ja pidän niitä työelämän keskeisinä elementteinä. On kiinnostavaa päästä tekemään töitä tämän teeman parissa nyt uudesta tulokulmasta.

Järjestelmällistä kehittämistä

Vaikka työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin merkitys työelämässä laajasti tunnustetaan, kehitettävääkin riittää. Koskinen toivoo voivansa vaikuttaa siihen, että mahdollisimman moni työnantaja johtaisi työturvallisuutta ja työkykyä yhtä määrätietoisesti kuin yrityksen muutakin toimintaa. Ne eivät kuulu vain tiettyjen nimettyjen henkilöiden tai työsuojeluorganisaation tontille.

Koskinen havainnollistaa johtamisen merkitystä ympäristövastuuta koskevan esimerkin kautta:

Yritys päättää uusia kuljetuskalustoaan päästöjen vähentämiseksi. Se ei enää osta dieselautoja vaan korvaa kaikki poistuvat ajoneuvot sähköautoilla tiettyyn aikarajaan mennessä. Hankkeen toteutusta johdetaan ja seurataan järjestelmällisesti.

– Toivoisin näkeväni työkyvyn johtamisen ja työturvallisuuden puolella yhtä systemaattista ja johdonmukaista toimintaa. Kun päätetään saattaa tietty asia kuntoon, se on jatkuvasti agendalla. Resursoidaan, tehdään tarvittavia toimenpiteitä ja seurataan tuloksellisuutta.

Pelataan yhteiseen maaliin

Työturvallisuuskeskus tarjoaa monenlaisia työturvallisuuden ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisen palveluja. Tuleeko talon toimintaan uuden johtajan mukana uudenlaisia painotuksia?

– Tähän on hyvin vaikea vielä ottaa kantaa. Sen tiedän, että Työturvallisuuskeskus saa viiteryhmiltään ja asiakkailtaan todella hyvää palautetta. Toki aina on mahdollista miettiä kehittämisen alueita, jotka voisivat palvella samanaikaisesti useita eri toimialoja, Timo Koskinen pohtii.

Yksi tällainen teema voisi ehkä olla aiemmin mainittu työkyvyn ja työturvallisuuden johtaminen, joka nivoisi yhteen muuten helposti pirstaleiseksi jäävää kehittämistyötä.

– Kehittämisen työkaluja voi olla paljon, mutta jos työturvallisuutta tai työkykyä ei johdeta, pelkistä työkaluista ei ole hyötyä. Mutta täytyy myös muistaa, että Työturvallisuuskeskuksen resurssit ovat rajalliset, niin kuin muidenkin toimijoiden. On kiinnitettävä huomiota siihen, että teemme varmasti niitä asioita, joilla on suurin vaikutus.

Työturvallisuuskeskusta hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt, joiden välillä on parhaillaan poliittisia jännitteitä. Koskinen toteaa työsuojelun olevan sellaista aluetta, jossa kaikilla osapuolilla on yhteinen maali.

– Yhtälö on niin yksinkertainen ja selkeä: menestyvät työnantajat ja yritykset tarvitsevat hyvinvoivia työntekijöitä, jotka voivat tehdä työtään turvallisesti. Siitä on vaikea löytää eripuraa tai vastakkainasettelua.

Perhe-elämää ja jääkiekkoa

Timo Koskisella on juristin koulutus ja hän on arvoltaan varatuomari. Tämä tausta ja henkilöstöjohtajan kokemus on hänestä ollut hyvä selkänoja omalla työuralla.

– Esimerkiksi rautateillä toiminta oli vahvasti lailla säänneltyä. Sääntelyn merkitys jatkuvasti kasvaa, mutta eiväthän työelämä ja sen kehittäminen ole yksinomaan juridiikkaa ja pykälien noudattamista, vaan mukana on vahvasti inhimillinenkin puoli.

Työturvallisuuskeskuksen toimisto sijaitsee Helsingin Kalasatamassa, jonne Koskinen matkaa kotoaan Kirkkonummelta junalla ja metrolla. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kolme lasta, joista nuorinkin on pian täysi-ikäinen. Joukkoa täydentää myös koira.

– Sellainen iäkäs Ranskan vesikoira, joka vanhenee isäntänsä kanssa samaan tahtiin ja jonka kanssa tuolla ulkona laahustamme, Koskinen naurahtaa.

Vauhdikkaampaa menoa tarjoaa jääkiekko, jota 56-vuotias Koskinen kertoo pelanneensa lapsesta asti. Treenejä on kalenterissa edelleen useita kertoja viikossa.