Työpaikkojen järjestämällä liikunnalla on Suomessa pitkät perinteet. Kahdeksan kymmenestä työpaikasta tukee henkilöstönsä liikkumista tavalla tai toisella. Viime vuonna työpaikat tukivat henkilöstönsä liikuntaa keskimäärin 231 eurolla työntekijää kohden. Yhteensä työpaikat investoivat henkilöstönsä liikkumiseen vuosittain noin 400 miljoonaa euroa.

Perustelut henkilöstön liikuttamiseen ovat perinteisesti liittyneet terveyden edistämiseen ja työkykyriskien hallintaan. Liikunnalla on haluttu taklata elintapasairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kuten selkä- ja niskakipuja, sekä niistä aiheutuvia kuluja ja poissaoloja. Toimenpiteet ovat vastaavasti painottuneet vapaa-ajan liikunnan edistämiseen.

Pois paikallaanolon horroksesta

Arjen aktiivisuuden ja liikkeen lisäämisen hyödyt ovat kuitenkin huomattavasti laaja-alaisemmat kuin ehkä useimmiten tiedostetaan. Siksi liikettä ja liikuntaa tulisikin hyödyntää työpaikoilla huomattavasti monipuolisemmin kuin olemme tottuneet. Monet hyödyt myös linkittyvät varsin suoraan esimerkiksi työpäivän aikaiseen suoriutumiseen muun muassa vireystilamme ja työtehomme kautta.

Moni tietotyöläinen viettää suurimman osan työpäivästään istuen. Liiallinen paikallaanolo jumiuttaa kehon ja aineenvaihdunnan lisäksi ajattelumme. Kun lähdemme liikkeelle, vireystilamme kohoaa, aivojen verenkierto vilkastuu ja hermoverkot aktivoituvat. Informaatio eri aivoalueiden välillä kulkee aiempaa nopeammin ja tehokkaammin.

Tämän seurauksena keskittymiskyky paranee, luovuus tehostuu ja analyyttinen ajattelu terävöityy. Kun keho ja mieli herätetään paikallaanolon luomasta horroksesta, jopa tunne- ja empatiataidot terävöityvät. Jo pienikin liike riittää. Esimerkiksi oppimisen on huomattu tehostuvan pelkästään nousemalla seisomaan.

Liike osaksi työskentelytapoja

Työn luonne ja vaatimukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä nopeasti. Digitaaliset ratkaisut ja tekoälyn kehitys korvaavat kovaa vauhtia yksinkertaisempia työtehtäviä. Monissa työnkuvissa vaatimukset painottuvat ajattelun laatuun.

World Economic Forumin Future of Jobs -listauksen mukaan TOP 10 -työelämätaitoihin kuuluvat 2020-luvulla muun muassa luovuus, ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu, tunneäly ja tiimityöskentelytaidot. Luovat ratkaisut, uudet innovaatiot ja tiimityö tulevat isossa kuvassa ratkaisemaan sen, mitkä yritykset menestyvät kiristyvässä kilpailussa.

Organisaatioilla ei ole varaa pitää arvokasta työvoimaansa horroksessa työtuoleissaan. Koska pienelläkin liikkeen lisäämisellä voidaan tukea kognitiivista kapasiteettia ja yllä mainittuja ominaisuuksia, liikkeen lisäämistä ei siis tulisikaan lähestyä enää työn ulkopuolisena näkökulmana vaan osana työskentelytapoja.

Esimerkiksi seisten pidetyt kokoukset ovat kestoltaan keskimäärin kolmasosan lyhyempiä, mutta niissä tehdään sama määrä päätöksiä kuin istuen pidetyissä kokouksissa. Toisen tutkimuksen mukaan työpäivän aikana pidetyt lyhyet liikettä sisältävät tauot nostivat koettua vireystilaa keskimäärin jopa 35 prosenttia.

Yritysten johdon ja esimiesten onkin hyvä pohtia, miten olosuhteet sekä toimintatavat ja -kulttuuri tukevat liikkumista myös työpäivän aikana. Käteviä keinoja edistää työpäivän aktiivisuutta ovat esimerkiksi säädettävät työpöydät, pystypöydillä varustetut neukkarit ja tietokoneille asennettavat taukoliikuntaohjelmat.

Jokainen meistä voi lisäksi pohtia, miten onnistuisi lisäämään liikkumistaan edes vähän. Onko työtä ja istumista mahdollista tauottaa pienellä verryttelyllä, tai voiko töitä tehdä välillä seisten? Voisiko hissin sijaan pyrkiä valitsemaan portaat? Tai voisiko itse toimia esimerkkinä palavereissa ja nousta välillä seisomaan?

Jos liikkeen lisääminen työpäiviin tuntuu hankalalta, apua voi aina pyytää asiantuntijoilta.

 

Kirjoittaja Jesse Kaarna toimii projektipäällikkönä Suomen Olympiakomiteassa ja vastaa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailusta.

Kuva: Pete Laakso / Tailorframe Oy

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje