Liikunnan määrän lisäksi myös sen ajankohta saattaa vaikuttaa liikunnan terveyshyötyihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan insuliiniresistenssin kannalta paras aika on iltapäivä ja ilta.
Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin tehon heikkenemistä, jonka takia haimalla on vaikeuksia tuottaa sitä riittävästi, jotta veren sokeritasot pysyvät kurissa. Kun resistenssi kehittyy pitkälle, edessä on tyypin 2 diabetes.
Tutkimukseen osallistui 775 keskimäärin 56-vuotiasta ylipainoista hollantilaista, jotka kantoivat aktiivisuusmittareita neljän päivän ajan. Lisäksi 256 osallistujan maksat tutkittiin magneettikuvauksella. Havainnot koskevat kohtalaisen raskasta liikuntaa kuten hölkkää tai pyöräilyä.
Insuliiniresistenssi parani eniten potilailla, jotka liikkuivat eniten, mutta myös liikkumisen ajankohta vaikutti yhteyteen, tulokset osoittivat. Kun vertailukohtana olivat osallistujat, jotka liikkuivat tasaisesti päivän aikana, insuliiniresistenssi parani jopa 25 prosenttia enemmän osallistujilla, jotka liikkuivat pääasiassa iltapäivisin tai iltaisin. Aamuliikunnan vaikutukset eivät eronneet tasaisesta liikkumisesta.
Istuminen ja fyysinen passiivisuus eivät vaikuttaneet insuliiniresistenssiin tai maksan rasvoittumiseen. Myöskään jaloittelu istumisen lomassa ei vaikuttanut yhteyksiin tässä aineistossa.
Vapaa-ajan liikuntaharrastukset on monissa tutkimuksissa todettu tehokkaammiksi kuin työliikunta, mikä todennäköisesti selittää osan yhteyksistä, mutta mekanismin selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia.
Hyvä kirjoitus (täynnä asiaa). Toimin itse kahdessa ammatissa, kummatkin ammatit fyysisesti haastavia. Ikä (55v) ei ole enää pelkkä numero, haasteellista on palautuminen raskaan työviikon aikana. Palautuminen stressistä nopeutuu huomattavasti liikkeen ja liikunnan ansiosta. Liikun useasti myöhään iltapäivästä tai illalla. Mielestäni kaikki liikkuminen on arvokasta ja tuo hyvinvointia arkeen.