Työhyvinvointi

Liki miljoonan säästö liikuntaa tukemalla

| Teksti: Marjo Rönnkvist / Sana tai pari Oy | Kuva: Maiju Pohjanheimo

Mittauksia, koulutusta, yhteisiä toimintamalleja ja innostamista liikunnan pariin. Kun Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri otti uudet keinot käyttöön, lopputulos yllätti iloisesti. Henkilöstön työkyky parani, sairauspoissaolot vähenivät, ja rahaa säästyi melkein miljoona.

Sairaalamaailmassa kävellään paljon, mutta myös istutaan paljon. Työ on fyysisesti raskasta ja siihen kuuluu paljon toistoja – ei siis ihme, että rasitusvammat ja selkäkivut ovat tuttuja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP) noin kolmannes kaikista sairauspoissaoloista johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista.

Suuressa työyhteisössä luvutkin ovat suuria. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia poissaoloja oli vielä viisi vuotta sitten yli 41 000 päivää vuodessa. Kun yhden sairauspäivän laskennallinen hinta on 300 euroa, se tarkoitti vuosittain yli 12 miljoonan euron kulua.

Suunnitelmat helpottavat

PPSHP:ssä käynnistyi tuki- ja liikuntaelinterveyden kehittämishanke vuonna 2015. Sen mahdollisti Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma, joka nykyinen nimi on Liikkuva aikuinen. Eri mittarit olivat jo aiemmin antaneet sairaanhoitopiirille ymmärrystä työhyvinvoinnista. Neljän vuoden hanke antoi entistä enemmän työkaluja työkyvyn parantamiseen.

– Oli hyvä huomata, että kyse ei ole pelkästään työstä. Myös työntekijän henkilökohtaiset voimavarat vaikuttavat, täsmentää sairaanhoitopiirin työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala.

Esimiehiltä on Ojalan mukaan tullut kiitosta siitä, että heillä on nyt aiempaa enemmän välineitä sekä jäsennellyt, suunnitellut toimintamallit työkykyjohtamiseen. Esimiehet toimivat nyt keskenään samalla tavalla. Ojalan mukaan strateginen suunnittelu on työhyvinvoinnissakin tärkeää, jotta asiat tulevat kirjatuiksi toimintaohjeisiin ja budjettiin.

– Tietty systeemiajattelu luo turvaa. Nyt työhyvinvoinnista on luontevaa puhua, ja muistetaan, että siitä puhutaan aina suhteessa työn tekemiseen, Ojala sanoo.

Sairaala- ja välinehuoltopalveluiden vastuualueen johtaja Sirpa Aittola kertoo rakennetuista malleista esimerkkinä sen, että liikuntaan, työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät asiat käydään läpi kaikkien sairaalahuollon uusien työntekijöiden kanssa jo perehdytyksessä. Heille tarjotaan myös kuntotestiä.

Jokainen pääsi mukaan

Sairaanhoitopiirin hanke kohdistettiin noin 1 500 työntekijän joukolle. Mukaan pääsyyn riitti, että oli innokas ja kiinnostunut. Joukkoon solahti sujuvasti sekä maratoonareita että sohvaperunoita.

Hankkeen projektipäällikkönä toimineen terveysliikunnan suunnittelijan Minna Keskitalon työkalupakissa oli tarjolla monenlaista. Siihen kuului muun muassa talviaikaisen työmatkapyöräilyn tukemista nastarenkain, taukojumppaohjelma kaikkien työntekijöiden tietokoneille, mindfulnessiä esimiesten henkisen jaksamisen tueksi sekä älysormus palautumisen ja unen laadun mittaamiseen.

Työhyvinvointipäällikkö Ojalan tavoin Keskitalokin pitää tärkeänä sitä, että mitataan sekä työn kuormittavuutta että työntekijän kuntotasoa. Näin saadaan selville, minkä kuntoisena missäkin työtehtävässä pärjää. Toisaalta hankkeessa mietittiin myös, minkä tyyppinen liikunta millekin ammattiryhmälle on tarpeen.

– Istumatyötä tekevien pitäisi lähteä vapaalla liikkeelle. Työssään jatkuvasti kävelevillä potilaskuljettajilla vapaa-ajan pitäisi puolestaan olla työkuormituksesta palauttavaa, muuta kuin kävelyä, Keskitalo selvittää.

Liikuttajat viestinviejinä

Merkittävässä roolissa hankkeen onnistumisessa olivat liikuttajat. Nämä jokaiseen työyksiköön koulutetut innostajat veivät liikunnan ilosanomaa omaan yhteisöön. Yksi heistä oli farmaseutti Tiina Kallio.

Hänelle henkilökohtaisesti suurin yllätys oli se, että oma kunto ei mittausten mukaan ollutkaan niin hyvä kuin hän oli kuvitellut. Kestävyysliikuntaan painottunut harjoittelu ei tuonut juurikaan lihaskuntoa. Mittarit paljastivat myös, että unta ei kertynyt riittävästi, vaikka olo ei tuntunut väsyneeltä.

Nyt Kallio on innostunut kuntosalista ja huomannut, että lihasvoiman parannuttua työn rasitus on pienentynyt. Taukojumpat taas ovat karkottaneet käsivaivat.

– Fyysisellä hyvinvoinnilla on valtava merkitys. Sillä, että jaksaa töissä – ja että jaksaa vielä työpäivän jälkeen vapaa-ajallakin.

Liikuttajan roolissa Kalliota ilahdutti eniten innostuksen tarttuminen. Muun muassa taukojumppaan alettiin kiinnittää aiempaa laajemmin huomiota. Kallion mukaan työporukka heräsi myös huomaamaan, että viikoittaista liikuntamäärää voi lisätä pieninä annoksina ja että liikuntaa on muukin kuin pelkkä kuntoliikunta.

Ennaltaehkäisy arvossaan

Tuki- ja liikuntaelinterveyden kehittämistyön ansiosta sairaanhoitopiirissä saatiin aiempaa syvempää tietoa työntekijöiden kuormituksesta ja haasteista. Kovan datan lisäksi hanke havahdutti muullakin tavalla.

– On hyvin vaikea yksilötasolla lähteä mukaan, ellei ole taustaa tämän tyyppiseen ajatteluun. Ihmiset tarvitsevat tukea ja huomaamista, kuuntelemista. Se on näissä asioissa ihan yhtä tärkeää kuin arkityössä, Sirpa Aittola muistuttaa.

Minna Keskitalon mukaan suurin muutos oli, että ennalta ehkäisemisen arvostus vahvistui.

– Kannattaa tehdä jotain jo ennen kuin on tarve olla pois töistä. Ja vaikka seurataan sairauspoissaoloja, tuetaan myös niitä, joilla sairauspoissaoloja ei ole, hän sanoo.

Keskitalon työhön kuuluukin hankkeen myötä se, että työntekijöitä voidaan ohjata työterveyshuollosta terveyden edistämisen lähetteellä hänen pakeilleen liikuntaneuvontaan. Työhyvinvointipäällikkö Oili Ojalan mielestä on tärkeää, että yhteistyö työterveyshuollon kanssa toimii.

– Kun työterveydessä tunnetaan työn luonne ja esimiehet, hyödyllistä tietoa karttuu molemmin puolin. Se palautuu työhyvinvointijohtamisen tueksi, Ojala sanoo.

Haasteita työhyvinvointijohtamisessa riittää – mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat kasvussa. Nyt sairaanhoitopiirissä mietitään, miten niiden ehkäisyyn rakennetaan vastaava toimintamalli kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien hallintaan.

Neljän vuoden hankkeessa saatiin sairauspoissaoloja vähentämällä lähes 900 000 euron säästöt. Se on hyvä porkkana.

 

Tuki- ja liikuntaelinterveyden kehittämishanke 2015–2018

  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on noin 7 000 työntekijää.
  • Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin syy sairauspoissaoloihin.
  • Liikuntaa käytettiin monipuolisesti työkyvyn tukemisessa.
  • Työterveyshuolto oli mukana hankkeessa.
  • Esimiehiä koulutettiin työkykyjohtamiseen.
  • Hankkeen aikana sairauspoissaolot vähenivät 2 908 päivää ja säästöä kertyi 872 400 euroa.

 

Liikkuva aikuinen -ohjelma tekee yhteistyötä 16 sairaanhoitopiirin kanssa henkilöstön fyysisen kunnon ja työkyvyn vahvistamiseksi, www.liikkuvaaikuinen.fi / kehittämispäällikkö Miia Malvela

Lue myös:

TTT-lehti 1/2020, Työsuhdepolkupyörä tuo potkua liikkumiseen

TTT-lehti 2/2020, Kotoa töihin ja takaisin – terveyttä, säästöjä ja ilmastotekoja

TTT-lehti 3/2020, Auto parkkiin ja baanalle!

Kuvat:

Työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala pitää tiedolla johtamista tärkeänä. Kun tieto eri järjestelmistä on koottu yhteen ja analysoitu, työkykyjohtaminen helpottuu.

Farmaseutti Tiina Kallio on yksi työpaikan liikuttajista, jotka innostavat muita liikkumaan.

Farmaseutti Tiina Kallio työskentelee paitsi osastolla myös sairaala-apteekin lääkkeenvalmistuksessa. Puhdastiloissa työasento on epäergonominen ja kuormittaa etenkin käsiä. Aiemmin Kalliolla oli käsivaivoja ja niiden vuoksi myös sairauspoissaoloja, mutta nykyisin taukojumppa on pitänyt vaivat loitolla.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje