Työhyvinvointi

Onko työpaikallasi jo tehty työmatkakysely?

Työpaikat voivat kehittää työmatkaliikkumista monin tavoin, esimerkiksi tukemalla kimppakyytejä ja pyöräilyä. Kestävien keinojen etsintään on tarjolla ulkopuolistakin apua.

| Teksti: Eija Huusari | Kuva: Mikko Käkelä

Kun työntekijät saadaan yhä useammin pyöräilemään, kävelemään ja käyttämään joukkoliikennettä, siitä hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin ilmanlaatukin.

Kestävää työmatkaliikkumista voi edistää esimerkiksi tarjoamalla käyttöön työsuhdematkalipun, lisäämällä kimppakyytejä ja ratkomalla pysäköintiongelmia. Lisäksi työnantaja voi tukea pyöräilyä esimerkiksi tarjoamalla pyörähuoltoa työpaikalla sekä parantamalla pukuhuoneita ja suihkutiloja.

– Ympäristö, terveys, liikunta, taloudelliset asiat – kaikki nivoutuvat toisiinsa. Jokin asiakas saattaa haluta vähentää päästöjä, ja bonuksena saadaan lisää terveellistä liikkumista. Joskus henkilöstön halutaan lisäävän arkiliikuntaa, minkä seurauksena saadaan säästöjä ja vähennetään yksityisautoilun päästöjä, sanoo Mobinetin toimitusjohtaja Ville Voltti.

Työmatkakyselyllä alkuun

Mobinet ja Valpastin Oy ovat työmatkaliikkumisen suunnitteluun erikoistuneita yrityksiä ja kilpailevat osittain samoilla markkinoilla. Toisaalta Mobinet on keskittynyt konsultointiin, kun Valpastimella on tarjolla myös konkreettisia tuotteita, kuten pyörätelineitä. Asiakkaina on kuntien ja valtion organisaatioita sekä erikokoisia yrityksiä.

– Kun yrityksessä aletaan puhua työmatkaliikenteestä, keskustelu on yleensä hyvin innokasta ja tahtoo usein levitä käsistä. Autamme yritystä käymään sisäistä keskustelua, analysoimme erilaisten toimien vaikutusta ja annamme eväitä päätöksentekoon, Voltti kuvailee.

Valpastimen projektipäällikkö Sally Londesborough kertoo, että lähtötilanne selvitetään yleensä työmatkakyselyn avulla. Vastauksia analysoimalla saadaan esiin, mitkä ovat kipupisteet ja miten liikkumismuotoja työn ja kodin välillä sekä työasioilla liikuttaessa voisi kehittää.

– Sen jälkeen tapaamme yrityksen työmatkaliikenteen avainhenkilöitä, kuten HR-osaston edustajia, kiinteistöstä ja taloudesta vastaavia sekä henkilöstön edustajia. Esittelemme kyselyn tuloksia, ja lähdemme yhdessä etsimään keinoja edistää kestävää liikkumista työnantajan toimin.

Pysäköinti usein ongelmallista

Monessa yrityksessä pysäköinti alkaa olla iso ongelma. Londesborough ja Voltti toteavat yhdestä suusta, ettei ilmainen pysäköinti ole enää mikään itsestäänselvyys työpaikoilla. Kun pysäköinnistä tulee maksullista, henkilökunnan autojen käyttö vähenee.

– Työpaikan tarjoama ilmainen autopaikka ei ole mikään lakisääteinen etu. Joissakin työpaikoissa sanotaan, ettei siitä haluta luopua, jottei rekrytointi vaikeutuisi. Se on heidän linjauksensa ja sillä selvä. Niitä, jotka aina kulkevat bussilla, se saattaa kuitenkin harmittaa, Londesborough toteaa.

– Asiassa on toisaalta tapahtunut iso muutos muutaman vuoden sisällä. Eräässä tekemässäni työpaikkakyselyssä vastauksissa toistui tässä yhteydessä usein sana absurdi. Yritys sanoo korostavansa vihreitä arvoja, ja kuitenkin tarjotaan ilmaisia autopaikkoja. Jotkut työntekijät kokevat sen vanhoilliseksi ja epäreiluksi käytännöksi, Voltti sanoo.

– Jollekin pysäköintimaksu on rekrytointihaitta, jollekin toiselle päinvastoin, hän lisää.

Poissaolot vähenevät

Monella työpaikalla on tarjolla liikuntaseteleitä ja kuntosali. Niiden käyttäjät ovat useimmiten hyväkuntoisia ja muutenkin innostuneita liikunnasta. Passiivisiin liikkujiin liikuntasetelit eivät pure.

– Jos työmatkaliikuntaa on 15 minuuttia suuntaansa, siitä tulee kaksi ja puoli tuntia viikossa. Perustelemmekin työnantajalle, että jos edes osa liikkumattomasta porukasta saadaan tähän kannustettua, se vähentää selvästi sairauspoissaoloja, Londesborough sanoo.

Londesborough ja Voltti kuvailevat, kuinka jokainen löytää omat tapansa liikkua. Esimerkiksi työpaikan vannoutunut autoilija saattaa tulla kerran viikossa bussilla töihin ja kävellä kotiin. Ihmisiä ei kannata pakottaa liikkumaan, vaan kannustaa silloin tällöin pidentämään arkista kävelyä.

Jos isolla yrityksellä on muuttosuunnitelmia, joiden yhteydessä on pohdittu myös työmatkaliikkumisen kehittämistä, konsultit toivovat saavansa yhteydenoton jo ennen muuttoa. Jälkeenpäin on vaikeampaa tarttua jo lukkoon lyötyihin asioihin, kuten parkkipaikkojen määrään ja henkilöstötilojen mitoitukseen.

 

Kuvassa: Työmatkaliikkumisen asiantuntijat Sally Londesborough ja Ville Voltti auttavat organisaatioita löytämään entistä fiksumpia liikkumisen ratkaisuja.

Lue myös:

Sairaanhoitopiiri pani liikkumisen uusiksi

Työsuhdepyörä tuo potkua liikkumiseen

Juttu on ilmestynyt TTT-lehdessä 2/2020 ja on toteutettu yhteistyössä Liikkuva aikuinen -hankkeen kanssa.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje