Työhyvinvointi

Sairaanhoitopiiri pani liikkumisen uusiksi

| Teksti: Eija Huusari | Kuva: Mikko Käkelä

Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua on tyytyväinen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin uuteen työmatkakulttuuriin. Käytössä ovat niin työsuhdematkaliput, kimppakyydit kuin oma pyörähuoltamokin.

– Aloitimme yhteistyön työmatkaliikenteen suunnittelua varten Valpastin Oy:n kanssa keväällä 2018. Meillä oli monta tavoitetta: vähentää parkkiruuhkia, lisätä työntekijöiden työmatkaliikuntaa ja siinä sivussa vielä torjua ilmastonmuutosta, kertoo henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä.

Hämeen sairaanhoitopiirissä on lähes 2 000 työntekijää. Toiminta on keskittynyt keskussairaalaan Hämeenlinnassa sekä Riihimäen aluesairaalaan, ja monet työntekijät kulkevat töihin lähikunnista autoilla. Pari vuotta sitten Hämeenlinnassa huomattiin, että 1 250 parkkipaikkaa eivät enää riittäneet.

Henkilöstölle tehtiin aluksi kysely työmatkoista. Siinä kysyttiin, miten paljon he liikkuvat autolla, julkisilla kulkuneuvoilla, pyörillä tai jalan, ja tiedusteltiin työmatkoihin liittyviä toiveita. Noin 600 vastasi, ja vastauksissa esitettiin runsaasti ehdotuksia. Kun kysely uusittiin seuraavana vuonna 2019, vastaajia oli tuolloinkin noin 500.

Yhteistaloutta työmatkoihin

Kyselyn tuloksena sairaanhoitopiiri alkoi kehittää kimppakyytejä. Parkkipaikalle varattiin kimppakyytipaikkoja ja otettiin käyttöön kimppakyytisovellus.

– Henkilökunnan käyttöön hankittiin myös yhteiskäyttöpyöriä, joissa on kännykkäsovelluksella avattava sähkölukko. Pyörien sijoituspaikkoja on keskussairaalan lisäksi linja-auto- ja rautatieasemilla. Työntekijät saavat vuokrata pyöriä veloituksetta parhaimmillaan kaksi viikkoa. Yhteiskäyttöpyörät ovat käytössä vielä kevään 2020 ajan, Petri Alaluusua kertoo.

Taloon on myös perustettu pyörävarasto henkilöstön kulkupeleille, ja vuoden 2020 alusta käytössä on ollut oma pyörähuoltamo. Työmatkaliikkujille on tarjottu satulansuojia ja heijastinvaljaita. Lisäksi henkilöstö on saanut kahteen otteeseen kokeilla sähköpyöriä.

Myös pukuhuoneiden varustelua on parannettu tarjoamalla pyyhkeitä ja hiustenkuivaajia. Muita keinoja ovat olleet henkilöstölle järjestetty joukkoliikenneinfo sekä kannustus etätyöskentelyyn, joka myös vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Työsuhdematkalippu on suosittu

Isoin investointi on työsuhdematkalippu. Työnantaja käyttää matkalippuun 300 euroa työntekijää kohti vuodessa, ja edun käytössä on 50 prosentin omavastuu. Lipun on ottanut käyttöön 122 henkilöä.

– Tavoitteenamme on ollut muuttaa koko työmatkaliikenteen kulttuuri. Se edistää henkilökunnan terveyttä ja vähentää työmatkojen aiheuttamia päästöjä. Työmatkaliikenteen kehittäminen on meille myös strategian mukaista toimintaa. Siihen voi kuitenkin varautua, että kaikki eivät ole koskaan tyytyväisiä, Alaluusua sanoo.

Hän kertoo, että kritiikkiä on jonkin verran tullut niiltä työntekijöiltä, jotka eivät pysty hyödyntämään työmatkaetua huonojen joukkoliikenneyhteyksien takia. Työmatkaliikuntaa kehitettäessä ei kuitenkaan ole tarkoitus syyllistää yksityisautoilijoita, vaan tarjota laajasti mahdollisuuksia kestävän kehityksen mukaiseen liikkumiseen.

Kaikki hyötyvät

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille myönnettiin työmatkaliikkumisen Edelläkulkija-kunniamaininta viime syksynä. Tunnustuksen myönsi Suomen Kasvukäytävä-verkosto.

Kun työntekijät saadaan yhä useammin pyöräilemään, kävelemään ja käyttämään joukkoliikennettä, siitä hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin ilmanlaatukin.

Kestävää työmatkaliikkumista voi edistää esimerkiksi tarjoamalla käyttöön työsuhdematkalipun, lisäämällä kimppakyytejä ja ratkomalla pysäköintiongelmia. Lisäksi työnantaja voi tukea pyöräilyä esimerkiksi tarjoamalla pyörähuoltoa työpaikalla sekä parantamalla pukuhuoneita ja suihkutiloja.

– Ympäristö, terveys, liikunta, taloudelliset asiat – kaikki nivoutuvat toisiinsa. Jokin asiakas saattaa haluta vähentää päästöjä, ja bonuksena saadaan lisää terveellistä liikkumista. Joskus henkilöstön halutaan lisäävän arkiliikuntaa, minkä seurauksena saadaan säästöjä ja vähennetään yksityisautoilun päästöjä, sanoo Mobinetin toimitusjohtaja Ville Voltti.

 

Kuvassa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin työntekijöiden pyöriä huoltavat siviilipalvelusmies Joel Pöysti (vas.) ja pyörähuoltoyrittäjä Lauri Siukola. Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua seuraa työtä tyytyväisenä.

Lue myös:

Kotoa töihin ja takaisin – terveyttä, säästöjä ja ilmastotekoja

Työsuhdepyörä tuo potkua liikkumiseen

Työmatkaliikunta lisää hyvinvointia ja säästää rahaa

 

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje