Joel Linna (vas.) toimii rehtorina Vesangan päiväkotikoulussa ja Juhana Autio Tikan koulussa. Molemmat koulut sijaitsevat Jyväskylässä.

 

Rehtori Joel Linna kuvaa turvakaappeja, hätäviestintäsovellusta ja harjoittelua turvakokonaisuudeksi, joka antaa toimintamallit hätätilanteiden, kuten tulipalon tai ulkopuolisen uhkaajan, varalle.

Hän painottaa, että turvallisuus tulee todelliseksi arvoksi vasta, kun se tehdään näkyväksi.

– Luokkahuoneisiin sijoitetut turvakaapit osoittavat henkilöstölle, että turvallisuutta pidetään tässä yhteisössä arvokkaana. Myös kasvatuksellisesti on tärkeää, että oppilaat oppivat tämän ajattelun.

Varautuminen tuo varmuutta

Turvallisuustoimien kokonaisuutta on kehitelty 300 oppilaan päiväkotikoulussa monen tahon yhteistyönä viime vuosina. Pääideoijana ja -toimijana on ollut Joel Linna, joka muistuttaa, että rehtorilla on vastuu koulunsa turvallisuusjohtamisesta.

Ensin syntyi yksinkertainen turvalukitusväline, jonka pystyy nopeasti työntämään ovenkahvaan ja joka pitää koulun ulkopuolisen tunkeutujan poissa luokasta. Sen ympärille kehittyi turvakaappi, joka sisältää lukitsemislaitteen ohella muun muassa ensiapulaukun, hätätilanteen toimintaohjeet ja patterivalaisimet sähkökatkon varalle.

Turvakaapista pleksilasin takaa löytyvät lisäksi ensiapuohjeet, poistumistiekartta ja kokoontumispaikan sijainnin kertova asemapiirros. Siellä on evakuointitilannetta varten huomioliivi ryhmänjohtajalle sekä ovimerkitsin, jolla ilmaistaan, että tila on tarkastettu ja tyhjä.

– Toive on tietysti, ettei kaapin tarvikkeita koskaan tarvittaisi tositilanteessa. Mutta se, että ne on koottu hallitusti samaan näkyvään paikkaan, tuo harjoittelun ohella varmuutta henkilöstölle. Nyt ei tarvitse miettiä, millä hyllyllä tai missä komerossa mikin väline tai ohje on. Sijainti on selkeä niin vakiopettajille kuin sijaisillekin, Linna sanoo.

Säppi suojaa tunkeutujalta

Turvalukitusvälineen toinen ideoija on Tikan koulun rehtori Juhana Autio. Kimmoke tuli kolme vuotta sitten turvallisuusluennolla. Autio mainitsi vieressä istuneelle kollegalleen, että luokka ei välttämättä ole turvassa, jos avaimet joutuvat vääriin käsiin.

Vieruskaveri Joel Linna innostui heti ideoimaan salpaa, joka työnnetään ovenkahvaan ja lukitaan paikoilleen vahvalla metallipuikolla. Sen jälkeen kahva ei liiku eikä ovesta pääse sisään.

Muutaman kehitysversion jälkeen hän sai valmiiksi Säpin, jolle on sittemmin saatu patentti. Linna mainitsee, että laite tukee myös Poliisihallituksen ohjeistusta, joka koskee oppilaitosten sisälle suojautumista ulkoista uhkaa vastaan.

– Avun saaminen paikalle kestää aina jonkin aikaa, joten henkilökunnalla pitää olla edes yksi harjoiteltu toimintamalli.

Myöhemmin rehtorit pohtivat, että turvallisuuskulttuurin kehittämisessä on kyse kokonaisuudesta, ei yhdestä välineestä. Siitä syntyi idea koululuokkaan sijoitettavasta tuotteesta eli Turvakaapista, johon kootaan kaikki turvallisuuteen liittyvä välineistö ja ohjeisto.

Kommentteja myös viranomaisilta

Turvakaappia rehtorit jalostivat kuopiolaisen puutyöyrityksen Woodi Oy:n kanssa. Sen ansiosta kaappiin tuli lukkomekanismi, jonka saa auki hätätilanteessa ilman avainta tai työkaluja.

Joel Linna kertoo, että kaapin sisällön suunnitteluun on hankittu myös viranomaisnäkökulmaa. Kehitystyö kesti pari vuotta, ja sen aikana saatiin hyödyllisiä kommentteja sisäasiainministeriön, aluehallintoviranomaisen, poliisin ja pelastuslaitoksen asiantuntijoilta.

Nyt rehtoreiden perustama Säppi Oy varustaa Woodi Oy:n valmistamia turvakaappeja ja markkinoi myös turvalukitsemislaitetta. Linna mainitsee, että välineet sopivat koulujen lisäksi muillekin työpaikoille.

Hätäviestisovellus tavoittaa kaikki

Koulun turvakokonaisuuteen tuli uutta sisältöä, kun viime marraskuussa toteutetussa evakuointiharjoituksessa kokeiltiin myös suomalaista Secapp-hätäviestintäsovellusta. Sillä pystyttiin tavoittamaan Vesankatalon koko väki: koulu, päiväkoti, kirjasto, kouluterveydenhuolto ja ruokahuolto.

Viestintäsovelluksessa korkeimman tason hälytys tuli läpi, vaikka puhelin oli äänettömällä. Saman tien älypuhelimen näytölle lävähtivät toimintaohjeet, joita Vesangalla oli laadittu noin viisi.

Joel Linna kertoo, että sovelluksen avulla saatiin nopeasti tieto kaikista paikalla olevista eri yksikköjen työntekijöistä. Samalla selvisi myös tärkein eli se, onko joku oppilaista kateissa.

– Normaali kuulutus keskusradion kautta on yhdensuuntaista viestintää eikä toimi, kun väki lähtee liikkeelle.

Säppiä, Turvakaappia ja Secappin hätäviestintäsovellusta on pilotoitu muutamassa paikallisessa koulussa. Jyväskylän perusopetuksen palvelujohtaja Tuija Rasinen kertoo, että kaupunki suunnittelee hätäviestinnän tehostamista koulujen lisäksi työpaikoillaan laajemminkin.

– Kokonaisturvallisuus edellyttää monenlaisia menetelmiä. Rehtoreiden kehittämää Turvakaappia pidän oivallisena, koska sen avulla ohjeistus ja turvavälineiden käyttö on helposti kaikkien omaksuttavissa. Kokeilussa se on osoittautunut toimivaksi, ja soisin sen käytön myös laajenevan, Rasinen sanoo.