Somen käyttö työpaikalla näyttäisi tukevan työntekijöiden psykologisia perustarpeita eli autonomian tunnetta, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Työtekijöitä tulisi myös kannustaa sekä työviestintään että vapaampaan sosiaalisen median viestintään, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Reetta Oksa, joka väitteli sosiaalisen median työkäytön vaikutuksista työntekijän hyvinvointiin.

Sosiaalinen media ja pikaviestimet ovat muuttaneet koko työviestinnän kulttuuria. Työn tekemisen tavat ovat erilaistuneet, ja työ on muuttunut monipaikkaiseksi.

Suomalaiset työntekijät viestivät somessa aktiivisesti, ja somen käyttö erityisesti tietotyössä on kuluneen kymmenen vuoden aikana kasvanut. Koronapandemia vahvisti entisestään tätä trendiä.

Miten sosiaalisen median käyttö vaikuttaa työntekijään?

Reetta Oksa tarkasteli väitöstutkimuksessaan sosiaalisen median käyttöä työelämässä psykososiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Sosiaalisella medialla näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan kahdensuuntaisia vaikutuksia. Se auttaa työntekijöitä kukoistamaan, mutta samalla se voi myös uuvuttaa heitä.

Oksa tutki ilmiötä erityisesti työhön liittyvien voimavarojen ja vaatimusten, työn imun, työuupumuksen, psyykkisen kuormittuneisuuden ja teknologian käyttöön liittyvän stressin eli teknostressin näkökulmista.

Tulokset osoittavat, että someviestittely lisää työn voimavaratekijöitä. Informaation ja sosiaalisen tuen saatavuus helpottuvat. Somen avulla voi kehittää osaamistaan ja työidentiteettiään. Somesta voi seurata sisältöjä ja jakaa niitä.

Työntekijät eivät viesti keskenään somessa pelkästään työasioista. Sen avulla myös verkostoidutaan työkavereiden ja sidosryhmien kanssa.

– Työyhteisöjen onkin tärkeää tukea työntekijöitä hyödyntämään sosiaalista mediaa myös vapaamuotoiseen keskusteluun, sillä se edistää työntekijöiden yhteenkuuluvuutta työyhteisöönsä ja kokemusta saadusta tuesta. Tämä vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden tarmokkuuteen, omistautumiseen ja uppoutumiseen työhönsä, Oksa toteaa.

Selkeät some-ohjeet luovat turvaa

Some voi myös uhata työntekijöiden psykososiaalista työhyvinvointia. Oksan mukaan työn ja vuorovaikutuksen siirtyminen lisääntyvissä määrin verkkoon on merkittävä sosiaalipsykologinen ilmiö, jolla voi olla myös vakavia seurauksia nykytyöelämälle. Helppo ja nopea tiedon jakaminen, työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen ja teknologian käyttöön liittyvä stressi ja uupumus haastavat psykososiaalista hyvinvointia.

– Mielenkiintoista ja samalla huolestuttavaa olivat myös pelot, joita haastateltavat toivat esiin. Työntekijät pelkäävät muun muassa kasvojen menettämistä, ikäviä keskusteluja, omien taitojen riittävyyttä ja sitä, että jäävät ulkopuolelle kaikesta kivasta tai etteivät saa tietoa työhön liittyvistä asioista, Oksa kertoo.

Tuloksissa näkyi, että milleniaalit eli 1980- ja 1990-luvuilla syntyneet työntekijät käyttävät sosiaalista mediaa vanhempia sukupolvia aktiivisemmin työssään, mutta he kokevat käytön myös kuormittavamammaksi samoin kuin naiset ja paljon sosiaalista mediaa käyttävät työntekijät.

Oksa korostaakin työnantajien vastuuta luoda selkeät sosiaalisen median ohjeet prosesseineen. Niitä tarvitaan hänen mukaansa etenkin negatiivisten keskustelujen käsittelyyn.

– Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan luoda työntekijöille turvallisempaa ja laajemminkin parempaa viestintäkulttuuria, sanoo Oksa.

 

Väitöskirja