Työelämä

Sosiaalialan ammattilaiset työkyvyn tueksi

Sosiaalialan asiantuntija voi auttaa taklaamaan työkyvyttömyyden ja tukea paluussa takaisin ”radalle”. Työpaikoilla ja työterveyshuolloissa tätä uutta ammattiryhmää ei vielä osata kunnolla hyödyntää, kirjoittaa työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo. Hän toimii Työterveysyhteistyön palvelukeskuksen johtajana Työterveyslaitoksessa.

| Teksti: Kari-Pekka Martimo

• Työterveyshuoltoa koskevan asetuksen mukaan sosiaalialan asiantuntijat ovat voineet kuulua työterveyshuollon moniammatilliseen tiimiin vuoden 2014 alusta.

• Työnantaja voi saada Kelalta korvausta niistä työterveyshuollon kustannuksista, joita syntyy sosiaalialan ammattilaisen palveluista.

• Työterveyshuoltoon pätevöityneitä sosiaalialan asiantuntijoita on Suomessa vasta noin 25, mutta koulutus tuo heitä vähitellen lisää. He toimivat isojen työterveyspalveluiden tuottajien ja joidenkin yritysten palveluksessa. Nimikkeet voivat vaihdella työ(kyky)valmentajista kuntoutusohjaajiin. Lisäksi heitä löytyy kuntoutuslaitoksista ja vastaavaa palvelua tarjoavista yrityksistä.

 

Työ on keskeinen osa elämää ja toimeentulon lähde. Sopiva työ tukee terveyttä ja hyvinvointia myös silloin, kun työntekijällä on jokin vamma tai sairaus.

Aina ei ole mahdollista jatkaa työssä entiseen tapaan. Silloin on tärkeää pohtia, miten työtehtäviä ja osaamista voidaan kehittää niin, että työhön voi palata ja siellä jatkaa turvallisesti ja tuottavasti. Sitä selvittämään on nyt tarjolla uutta osaamista, kun työterveyshuollon moniammatilliseen tiimiin on virallisesti hyväksytty myös sosiaalialan asiantuntija.

TYÖKYVYTTÖMYYS EI JOHDU PELKÄSTÄÄN SAIRAUDESTA. Eniten sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä liittyy liikuntaelinsairauksiin ja mielenterveysongelmiin, jotka eivät ole aina nykylääketieteen parannettavissa. Vaikka tiedämme, että usein ”aika parantaa haavat”, työkyvyttömyydelle ajan kuluminen on suoranaista myrkkyä.

Tutkimuksissa on osoitettu, että mitä pitempään ihminen joutuu olemaan sairauslomalla, sitä vaikeampi on palata töihin riippumatta sairauden vaikeusasteesta. Siksi on tärkeää pyrkiä kaikin keinoin lyhentämään työkyvyttömyyttä, vaikka siihen liittyvä sairaus itsessään ei olisikaan parannettavissa.

Monissa sairauksissa osasairauspäiväraha tarjoaa mahdollisuuden puolittaa työkuormitus vähentämällä työaikaa. Aina pelkkä työajan tilapäinen lyhentäminen ei riitä. Jos sairaus on pitkäaikainen eikä edellytyksiä nykyisessä työssä jatkamiseen ole, ratkaisu löytyy ammatillisesta kuntoutuksesta.

Perinteisessä kuntoutuksessa ihmiselle pyritään antamaan eväitä, joilla hän pystyy korjaamaan sairauden alentamaa toimintakykyä ja sopeutumaan täyspainoiseen elämään. Ammatillisessa kuntoutuksessa pääpaino on työntekijän sijoittumisessa sellaisiin tehtäviin, joissa sairaus ei haittaa. Joskus riittää työkokeilu omaan entiseen työhön, mutta usein tarvitaan myös muita ratkaisuja.

RATKAISUJA LÖYTYY, JOS NIITÄ OSAA ETSIÄ. Suomessa on tarjolla paljon erilaisia mahdollisuuksia osatyökykyisille palata töihin ja jatkaa työelämässä. Keinot ovat kehittyneet vuosien saatossa eri tahtiin, mikä tekee niistä varsinaisen tukiviidakon. Tarvitaan aivan omaa asiantuntemusta, jotta kaikki mahdollisuudet tulisivat otetuiksi huomioon. Siksi on erittäin tervetullutta saada sosiaalialan asiantuntijat työterveyshuollon ammattilaisten piiriin.

Viime vuosina sekä työpaikoilla että työterveyshuolloissa on panostettu sairauspoissaolojen seurantaan ja toimenpiteisiin, joilla tuetaan työssä jatkamista. Tätä kehitystä vahvistaa kuntoutus- ja sosiaalialan osaaminen, joka näillä uusilla asiantuntijoilla on aivan eri tasolla kuin työterveystiimin muilla jäsenillä.

Työkyvyttömyydessä tulee aina olla diagnoosi taustalla, jotta työntekijällä on oikeus työkyvyttömyysetuisuuksiin. Diagnoosi on kuitenkin hyvin harvoin ainut syy työkyvyttömyyteen. Siksi ratkaisut työssä jatkamiseen voivat löytyä aivan muualta, kun ryhdytään selvittämään, mikä muu sairauden lisäksi estää työhön paluun. Sosiaalialan asiantuntijalla on kyky pohtia näitä asioita ja ajantasainen näkemys tarjolla olevista mahdollisuuksista, joita tarvitaan jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi.

Työterveyslaitos kouluttaa sosiaalialan asiantuntijoista myös työterveyshuollon asiantuntijoita. Pätevöittävä koulutus sopivan peruskoulutuksen lisäksi on edellytys sille, että Kela korvaa työnantajalle jopa 60 prosenttia palvelusta aiheutuvista kustannuksista.

Toinen edellytys on, että sosiaalialan asiantuntija toimii työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjatulla tavalla: hän selvittää työterveyslääkärin tai -hoitajan pyynnöstä työntekijää tapaamalla, voiko tarjolla olevia etuuksia tämän työtekijän kohdalla hyödyntää. Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä tai -hoitajalla.

YHTEISTYÖLLÄ UUSIA NÄKÖKULMIA. Sosiaalialan asiantuntija auttaa löytämään ratkaisuja osatyökykyisen työntekijän työssä jatkamiseen tai sairauslomalta työhön paluuseen. Yhdessä työntekijän kanssa selvitetään konkreettiset ja realistiset ammatilliset vaihtoehdot ja reitit sekä huomioidaan terveydelliset rajoitteet ja muut työllistymiseen vaikuttavat tekijät.

Lisäksi hän selvittää työntekijän toimeentuloon liittyvät asiat ja ammatilliselle kuntoutukselle järjestettävän taloudellisen tuen. Tärkeää on myös tukea työntekijää kuntoutusprosessin ajan ja varmistaa sen toteutuminen.

Tyypillinen tilanne, jossa uudesta ammattilaisesta on hyötyä, on pitkittynyt sairausloma tai toistuvat sairauspoissaolot, joihin ei löydy ratkaisua sen enempää lääketieteestä kuin omalta työpaikaltakaan.

Sosiaalialan ja kuntoutuksen tuntevalla asiantuntijalla on mahdollisuus kartoittaa osatyökykyisen työntekijän tilanne ja miettiä ratkaisuja koulutuksen, kuntoutuksen ja työkokeilun näkökulmasta. Häneltä saa myös apua erilaisten hakemusten täyttämisessä.

YHTEISTYÖTÄ OSATYÖKYKYISEN HYVÄKSI. Kela-korvattavuuteen oikeuttavan toiminnan lisäksi sosiaalialan asiantuntija voi auttaa osatyökykyisiä vieläkin enemmän.

Usein päästään paremmin eteenpäin, jos osatyökykyisellä työntekijällä on häntä yksilöllisesti tukeva ”valmentaja”, joka auttaa selvittämään arjessa eteen tulevia haasteita. Kyse on silloin osatyökykyisen tarpeista ja valmiuksista lähtevästä toiminnasta, josta tehdään käytännönläheinen suunnitelma ja jonka tavoitteena on työhön paluu ja töissä jatkaminen.

Viimeistään kun työntekijä on ollut poissa työstä yli vuoden – todennäköisesti siinä vaiheessa jo niin sanotulla kuntoutustuella – on syytä pyytää sosiaalialan asiantuntija miettimään työhön paluun polkuja. Usein näissä tilanteissa eläkevakuutusyhtiöltä voi olla lupaus ammatillisen kuntoutuksen käynnistämiseksi, mutta suunnitelmaa ei vain ole syntynyt.

Jos työkyvyttömyys liittyy työtapaturmaan, ammattitautiin tai liikennevahinkoon, etuisuuksien viidakko tihenee entisestään, mikä tekee sosiaalialan asiantuntijan entistä tarpeellisemmaksi.

Työkyvyttömyys on seurausta vaikeuksista selvitä työn vaatimuksista sairauden heikentämän toimintakyvyn kanssa. Ensisijaisesti pyritään lääketieteellisillä hoidoilla parantamaan sairaus ja sitä kautta palauttamaan toiminta- ja työkyky.

Jos se ei onnistu tai siihen menee liian pitkä aika, on muutettava työn vaatimuksia, kehitettävä ammattitaitoa ja mahdollistava työskentely sellaisessa työssä, jossa pystyy työskentelemään ja josta pystyy nauttimaan sairaudesta huolimatta.

Sosiaalialan ammattilaisesta on apua 

TYÖNTEKIJÄLLE:
• Uusia vaihtoehtoja palata työelämään.
• Tietoa eri mahdollisuuksista.
• Käytännön apua asioiden hoitamiseen.
• Toimeentulon selvittämistä ja varmistamista.
• Seurantaa ja tukea.

TYÖNANTAJALLE:
• Sairauspoissaolot vähenevät.
• Työkyvyttömyyseläkeriski pienenee.
• Uusi mahdollisuus tukea osatyökykyisiä työntekijöitä.
• Lisää tietoa ammatillisesta kuntoutuksesta.
• Monipuolisempaa työterveysyhteistyötä.

TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLE:
• Lisää ammatillisen kuntoutuksen osaamista.
• Neuvonta- ja ohjauspalveluita riittävän varhaiseen vaiheeseen.
• Neutraali toimija työ- ja hoitosuhteen ulkopuolelta.
• Työhön liittyvien ongelmien tarkastelua ratkaisukeskeisesti.
• Tiiviimpää yhteistyötä vakuutuslaitosten kanssa.

 

Kirjoittaja Kari-Pekka Martimo on Työterveysyhteistyön palvelukeskuksen johtaja Työterveyslaitoksessa.

Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehden numerossa 3/2015.

Kommentit

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje