Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet tekivät vajaat 1 600 tarkastusta ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin vuonna 2021. Joka viidennessä tarkastuksessa löytyi vähintään yksi henkilö, jolla ei ollut oikeutta tehdä työtä Suomessa. Rakennusalan yrityksissä heitä löytyi joka kolmannella tarkastuksella.
Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen arvioi, että Ukrainan sota saattaa yhä kasvattaa tätä ilmiötä.
– Mitä enemmän Suomeen tulee pakolaisia, sitä valppaampia saamme myös me viranomaiset olla, että työntekijöillä on työoikeus ja heille maksetaan työstä asianmukainen korvaus ja palkasta verot ja muut työnantajamaksut, Marttinen sanoo.
Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet valvovat, että ulkomaalaisilla työntekijöillä on tarvittava työoikeus, työntekijöille maksetaan vähintään vähimmäispalkka ja palkan päälle kuuluvat lisät. Verohallinto taas valvoo, että palkoista maksetaan verot.
Ilman työnteko-oikeutta työskentelevä ulkomaalainen on haavoittuvassa asemassa ja voi tulla työnantajan hyväksikäyttämäksi.
– Valvontahavaintojemme perusteella työnteko-oikeudettomille ulkomaalaisille maksetaan usein sellaista palkkaa, joka ei ole Suomen lain perusteella riittävällä tasolla. Toisaalta meillä on usein tarkastuksilla haasteita saada selvyyttä siihen, mitä työpaikalla oikeasti tapahtuu ja millä ehdoilla työtä tehdään. Siksi pyrimme tarkastusten yhteydessä keskustelemaan ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa, ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.
Valvontaa tullaan tehostamaan
Viranomaiset ovat ottamassa poliisin johdolla käyttöön uudenlaista valvontatapaa, jonka avulla ulkomaalaiseen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä ongelmia saadaan näkyviin entistä tehokkaammin eri viranomaisten yhteistyönä.
Toimintamallia on tarkoitus käyttää toimialoilla, joilla on paljon ulkomaalaista työvoimaa, esimerkiksi isoilla rakennustyömailla, marjatiloilla ja siivousalalla. Malli on toteutettu osana harmaan talouden toimenpideohjelmaa.
Mitä mieltä? Kommentoi!