Työturvallisuus

Turvallisuus on varmistettava, kun palataan työpaikoille

Työterveyslaitos suosittelee työpaikkoja ottamaan koronaexit-toimissa aikalisän ja päivittämään riskinarvioinnin. Rokottamisesta ei työntekijän lähtökohtaisesti tarvitse työpaikallaan kertoa, mutta joissain tapauksissa rokotustieto voi olla työnantajalle tarpeen.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock

Syksyn pahentunut koronatilanne voi olla pettymys etätyötä tehneille työyhteisöille, jotka olivat ehkä jo sopineet hybridityön pelisäännöistä ja ainakin osittaisesta paluusta työpaikalle. Jos suunnitelmia ei vielä ole tehty työyhteisön kesken, nyt on aika sopia käytännöistä.

Etätyötä kannattaa jatkaa vielä monissa organisaatioissa senkin takia, että kaikki eivät ole vielä saaneet tehosterokotusta.

– On tärkeää hyödyntää kaikki suojautumisen keinot, eikä mikään niistä yksinään ratkaise tilannetta. Kannustamme suomalaisia ottamaan molemmat rokotukset, käymään koronatesteissä sekä noudattamaan suosituksia turvaväleistä, kasvomaskista ja hygieniasta, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Työntekijän rokotustieto voi olla tarpeellinen joissain töissä

Yhteiskunnallinen keskustelu koronapassista on herättänyt kysymyksiä, onko työnantajalla tai asiakkaalla oikeus tietää, onko työntekijä rokotettu.

Terveystietoja ei yleisesti tarvitse kertoa työnantajalle, mutta joissain tapauksissa tieto voidaan tarvita työtehtävien luonteen vuoksi, jotta työt voidaan järjestää turvallisesti.

– Joskus työnantaja voi joutua pohtimaan riskinarvioinnin yhteydessä, voiko osoittaa työtehtävään mahdollisesti rokottamatonta työntekijää, joka on riskissä sairastua tai tartuttaa laajasti muita. Nämä ovat kuitenkin osin myös perustuslaillisia kysymyksiä, Koivula toteaa.

Tietosuojaviranomaisen mukaan työnantaja voi pandemian aikana käsitellä tietoa työntekijän ottamasta koronarokotuksesta, jos tieto on tarpeellinen työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien tai työtehtävien erityisluonteen vuoksi. Työnantajan tulee perustellusti harkita tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä. Työterveydestä voidaan myös antaa tilastollista tietoa työntekijöiden rokotuskattavuudesta työpaikalla.

Koivula ehdottaa, että rokotuksista ja työjärjestelystä voisi käydä vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa rakentavaa vuoropuhelua. Työpaikalla onkin mahdollista keskustella työntekijöiden rokotustilanteesta. Jos tieto kootaan järjestelmiin, työnantajan tulee perustella tarve.

Elinkeinoelämän keskusliiton artikkelista voit lukea, miten tietoa työntekijän rokotuksesta voidaan työpaikoilla käsitellä Voiko työnantaja kysyä työntekijältä koronarokotuksesta?

SAK:n työehtoasiantuntija muistuttaa Ylen jutussa, ettei rokottamattoman henkilön työoikeudellisia oikeuksia saa loukata, eikä sitä mitä on työsopimukseen sovittu. SAK:n ensisijainen viesti jutun mukaan on  rokotusten ottamisten tärkeys sekä se, että tilannetta ei saa käyttää väärin perustein hyväkseen.

 

Tekstin loppuun on lisätty 12.8. klo 13.12 viittaus Ylen juttuun, jossa käsitellään SAK:n kantaa asiaa.

Lue myös Työn muotoilua tarvitaan, kun yhdistetään etä- ja lähityötä

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje