Työpaikkojen toimintaa vaikeuttavat nykyisin monet odottamattomat muutokset. Näitä aiheuttavat kansainväliset konfliktit ja kauppasodat, jotka voivat ravistella taloudellista vakautta ja aiheuttaa ongelmia muun muassa toimitusketjuissa ja energian saannissa. Myös tietoturvahyökkäykset, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja pandemiat voivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja muuta hankaluutta työpaikoilla.

Muutokset luovat tarvetta ennakoivalle varautumiselle ja kyvylle sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Työterveyslaitos kutsui Nolla tapaturmaa -seminaarin infotilaisuudessa suomalaisia työpaikkoja mukaan kehittämään resilienssiä. Resilienssillä tarkoitetaan työpaikan kykyä ylläpitää toimintaansa ja toipua nopeasti erilaisista kriiseistä tai muutostilanteista.

– Hyvällä resilienssillä organisaatiot voivat varmistaa koko yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden ja toipumisen kaikissa olosuhteissa. Erityisen tärkeää on, että turvallisuuskriittiset toimijat ja huoltovarmuuskriittiset toimijat säilyttävät resilienssinsä, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Koivulan mukaan resilienssistä hyötyvät kuitenkin kaikki työpaikat.

Miten synnyttää resilienssiä?

Psykologinen turvallisuus, luottamus ja yhteinen suunta ovat edellytyksiä, kun resilienssiä rakennetaan. Se onnistuu työpaikoilla parhaiten muodostamalla yhteistä tilannekuvaa, keskustelemalla yhteisistä tavoitteista ja panostamalla laadukkaaseen päätöksentekoon. Helpointa resilienssin rakentaminen on silloin, kun uhka ei ole vielä realisoitunut.

– Muutoskykyinen organisaatio ei lamaannu, vaan pystyy toimimaan missä tahansa yllättävässä tilanteessa. Keskeistä on pitää kaikki mukana, ymmärtää yhteinen suunta, kehittää ja ennakoida yhdessä. Ennakoiva päätöksenteko ja jatkuvuudenhallinta kuuluvat kaikkien työhön. On tärkeää ymmärtää, että jokainen on tärkeä osa työyhteisöä niin hyvän sään aikaan kuin kriisin keskelläkin, sanoo vanhempi asiantuntija Miira Heiniö Työterveyslaitokselta.

Maksuttomia työkaluja ja tukea tarjolla

Antti Koivula korostaa, että työpaikoilla on jo paljon osaamista. Erityisesti työsuojeluorganisaatiot ovat hankkineet osaamista vaarojen ja riskien tunnistamisessa ja niihin varautumisessa. Työsuojelutoimijoita on kaikilla työpaikoilla, ja heidän tietämystään voitaisiin käyttää laajemmin, kun varaudutaan globaaleihin uhkiin.

Työterveyslaitoksen työturvallisuusyksikön johtaja Tommi Alanko kertoo, että resilienssityöhön mukaan lähtevät työpaikat saavat käyttöönsä maksuttomia työkaluja ja uusinta tietoa.

– Yhteinen tekeminen on tärkeää, ja haluamme tarjota siihen konkreettisia työkaluja ja menetelmiä kaikille kiinnostuneille työpaikoille. Osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä Nolla tapaturmaa -foorumissa, mutta myös sen kautta resilienssioppia voidaan levittää tehokkaasti, Alanko huomauttaa.

Kiinnostuneet työpaikat voivat ilmoittautua mukaan antamalla yhteystietonsa osoitteeseen resilienssi@ttl.fi.

 

Lisätietoja ja materiaaleja:

• Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille
• Monimutkaisen päätöksen muistilista sivulta Työturvallisuuden kehittäminen | Työterveyslaitos
• Oppimateriaali resilienssin kehittämiseen: Resilienssi ja jatkuvuudenhallinta | Työterveyslaitos
• Työpaikan resilienssityökalusarja Mielenterveyden työkaluissa | Työterveyslaitos