Työelämä

Yhteisöstä hioutuu heimo

Yhteisöllisyyttä, välittämistä, intohimoa ja ”kaveria ei jätetä” -ajattelua. Niistä on solitalaisten menestyseväät leivottu. Solita Oy:ssä maistuu mukava yhdessä tekemisen meininki.

| Teksti: Sari Okko

Digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen erikoistuneessa Solita Oy:ssä yksi sana nousee ylitse muiden: yhteisöllisyys.

– Kyse ei ole mistään ihmetempuista vaan siitä, että yritämme viettää toistemme kanssa mahdollisimman paljon aikaa, johtaja Juha Vaaraniemi sanoo.

– Yhteisöllisyys kuuluu oleellisesti kulttuuriimme ja koko henkilöstön arvopohjaan. Arvot ovat syntyneet siitä, mitä olemme ja miten toimimme. Yhteisöllisyyttä on esimerkiksi se, että autamme aina toinen toisiamme, kannustamme ja palkitsemme.

Lisää väkeä

Solita on tänä päivänä melkoinen harvinaisuus suomalaisessa työelämässä: viime vuonna rekrytoitiin yli sata uutta työntekijää, ja tänä vuonna meno jatkuu arvioiden mukaan 60–80 uudella henkilöllä.

Yritys on kasvanut keskimäärin 20 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2007 yritys teki 11 miljoonan euron liikevaihdon 120 työntekijällä. Viime vuonna liikevaihto nousi 37 miljoonaan euroon 310 työntekijän voimin.

Toimintaa on kolmella paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Vauhdikkaasta kasvusta ja maantieteellisestä laajentumisesta huolimatta yrityskulttuuri yhtenäisine arvopohjineen on pitänyt.

Hyvä kiertämään

Solita valittiin jälleen kerran yhdeksi Suomen parhaista työpaikoista Great Place to Work 2015 -tutkimuksessa. Yrityksen osaamisesta vastaavana johtajana Vaaraniemi tietää, että yleisen sarjan kuudes sija on ansaittu. Hän huolehtii siitä, että talossa riittää osaamista nyt ja tulevaisuudessa. Hän huolehtii joukkoineen myös siitä, että töihin voi tuntea tulevansa kuin kotiinsa ja että jokainen solahtaa solitalaiseen kylähenkeen. Kun talossa puhutaan ”meistä”, Vaaraniemi on tyytyväinen.

Tästä päästäänkin avoimuuteen.

– Avoin ja välitön yrityskulttuuri sai alkunsa jo silloin, kun yritys syntyi. Koska olemme kasvaneet tasaiseen tahtiin ilman yritysostoja, emme ole joutuneet sovittamaan erilaisia kulttuureja keskenään, vaan olemme voineet keskittyä hoivaamaan omaamme.

– Viitisen vuotta sitten aloimme toden teolla kiinnittää huomiota kulttuurin kehittämiseen, kun ylitimme 150 henkilön rajan. On luonnollista, että parinkymmenen ihmisen organisaatiossa asiat toimivat eri tavalla kuin henkilömäärältään monta kertaa isommassa. Perehdytyksessä kiinnitetään huomiota tulokkaiden sopeutumiseen ja solitalaisuuteen. Kun nämä asiat ovat kunnossa, perehdytään työtehtäviin. Ja kuten talon tavoille sopii, homma hoidetaan ihmisläheisesti vierihoidossa mentorin kanssa, ei manuaaleja opiskellen.

Titteleistä viis

Vaaraniemen mukaan yrityksen yhteisöllisyys syntyy siitä, että ihmiset tuntevat toisensa muutenkin kuin työntekijöinä.

– Olemme sellaisia kuin olemme, kokonaisia ihmisiä, emme esimerkiksi vain se joku projektipäällikkö, jota näemme töissä kello 8–16.

– Kun tunnemme toisemme, voimme luottaa toisiimme ja siihen, että jokainen hoitaa hommansa niin kuin pitääkin. Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä titteleistä välittämättä. Avoimuus ruokkii luottamusta ja toisinpäin. Osa avoimuutta on sekin, että Solitassa kerätään viikoittain palautetta henkilökunnalta. Jokainen voi antaa intrassa anonyymisti risunsa ja ruusunsa. Kaikki tiedot ovat kaikkien nähtävillä, ja näin jokainen tietää, missä mennään.

– Kun asiat ovat avoimia, yhteisöllisyys kasvaa, Vaaraniemi tiivistää. Meidänlaista porukkaa Nykyisin peräänkuulutetaan intohimoa
tekemiseen.

Mutta mistä se syntyy, ja miten liekki pidetään roihuamassa?

– Yrityskulttuuri rakentuu ihmisistä eli siitä, että rekrytoimme meidänlaisia ihmisiä. Paljon on kiinni asenteesta. Jos näemme hakijassa solitalaisuutta, hänet palkataan.

– Tärkeintä on löytää oikeat ihmiset oikeille paikoille. Työ ei ole vain työtä, vaan parhaimmillaan siihen liittyy asioita, jotka kuuluvat ihmisen elämään muutenkin. Tämä taas ei tarkoita sitä, että työn pitäisi olla elämäntapa tai ettei meillä seurattaisi työaikoja. Päinvastoin: lähdemme siitä, että työsopimuksessa määritelty työaika riittää.

– Kun ihminen ymmärtää oman roolinsa osana kokonaisuutta, se motivoi. Monelle on merkityksellistä esimerkiksi se, että olemme olleet mukana kehittämässä kansalaisaloite.fi-verkkopalvelua. Siellä kansalaiset voivat muun muassa tehdä aloitteita lainsäädännön muuttamiseksi.

– Emme tee koodia vain koodin vuoksi vaan suurempien päämäärien vuoksi. On hienoa, kun näkee työn sytyttävän niin, että ollaan ihan liekeissä.

Tunnetta peliin

Yritys on osallistunut parhaiden työpaikkojen tutkimukseen jo kahdeksan kertaa.

– Tärkeintä meille on se, että opimme tutkimuksen kautta joka vuosi jotakin siitä, miten voimme kehittää Solitaa entistä paremmaksi, Vaaraniemi näkee. Tutkimuksessa saatu palaute käydään yhdessä läpi. Samalla herätellään keskustelua ja jaetaan parhaita käytäntöjä.

– Kehittäminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Yhteisöllisyydestämme kertoo hyvin se, että palautteen annossa käytetään hyvinkin tunneperäisiä sanoja. Puhumme esimerkiksi hyvän työilmapiirin sijaan yhteishengestä ja työyhteisön sijaan Solita-heimosta. Koska nykyiset tekijät tarvitsevat lisää työkavereita, rekrytointi käy kuumana.

– Meiltä kysytään usein, onko meillä hurjan rempseä meininki, kun olemme tällainen nuorekas it-yritys, jossa keski-ikä on alle 35 vuotta. Sanoisin, että meillä on pikemminkin suhteellisen seesteistä, kun asiantuntijat keskittyvät työhönsä. Taukotilassa voi sitten konsolipelien ääressä olla välillä paljon riehakkaampi meno.

Kyläyhteisön hengessä

Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara, joka syntyy pienistä suurista asioista. Juha Vaaraniemi antaa viisi vinkkiä:

  • Tunnemme toisemme ja olemme kokonaisia ihmisiä, sellaisia kuin olemme.
  • Puhumme paljon ja nostamme esiin myös ne ikävämmät asiat.
  • Autamme ja kannustamme toisiamme. Kaveria ei koskaan jätetä.
  • Luottamus syntyy avoimuudesta, ja avoimuus vahvistaa luottamusta.
  • Palkitsemme toisiamme, ja tilaisuuden tullen juhlimme saavutuksiamme.

 

 

Kuva: Matti Hietala. Kuvassa Marissa Lehtonen ja Juha Vaaraniemi Solitasta.

 

Työ Terveys Turvallisuus 2/2015:ssä julkaistu juttuon tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisää aiheesta:
www.tyoelama2020.fi

 

Sarjassa on julkaistu TTT-lehdessä myös jutut:

APR – ja hyvästit jäykkyydelle: Liikennevirasto (TTT 6/2015)

Parhaaseen tulokseen ilolla: Mainostoimisto Ilme (TTT 5/2015)

Kokemus kunniassa: Berner Oy (TTT 4/2014)

Arvokkaasti arjessa: Hennes & Mauritz (TTT 3/2015)

Elämä on “pipelaiffii”: Pipelife Finland (TTT 1/2015)

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje