Työhyvinvointi

Älyvaate paljastaa kuormittavat työvaiheet

Potilasvalvonta- ja muita sairaalalaitteita valmistava GE Healthcare suhtautuu kunnianhimoisesti terveysteknologian kehittämiseen. Yhteistyö älyvaateyrityksen kanssa synnytti mallin, jolla parantaa tuotantotyöntekijöiden ergonomiaa.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Kirsi Väisänen
Mies istuu tehden kokoonpanotyötä. Hänellä on kasvoillaan kertakäyttöinen hengityksensuojain.

GE Healthcaren väki innostui mahdollisuudesta parantaa työntekijöidensä ergonomiaa älyvaatteiden avulla kaksi vuotta sitten. Silloin naapurissa sijainnut startup-yritys Myontec Oy vasta kehitti tuotettaan ja teki mittaukset ja analysoinnin asiakasyritystensä puolesta. Noin vuosi sitten Ergoanalyysi-työkalu kehittyi valmiiksi kaupalliseksi, helppokäyttöiseksi tuotteeksi.

– GE Healthcare on yksi asiakkaistamme, jossa on tehty mittauksia ensin palveluna, ja nyt he käyttävät teknologiaamme itsenäisesti tuotantolinjojen suunnittelussa, kertoo Myontecin toimitusjohtaja Janne Pylväs.

Yrityksen kehittämä Ergoanalyysi- työkalu perustuu tekstiileihin, joissa on lihastoimintaa ja -kuormitusta mittaavia antureita. Mittaustuloksia voidaan käyttää työvaiheiden ja -asentojen kuormittavuuden vertailussa sekä lihaksen väsymisen ja elpymisen seuraamisessa.

– Työntekijöidemme käyttämä älyvaate näyttää urheilupaidalta. Paidan päälle puetaan normaalit työvaatteet. Paidan sisällä on lihasaktivaatiota mittaavat elektrodit sekä käsivarsissa ja selässä kiihtyvyysanturit, joiden avulla tunnistetaan asennon muutokset, kertoo Heidi Koponen, GE Healthcaren EHS Manager ja työsuojelupäällikkö.

Lisäksi tulosten tulkinnassa käytetään videotallennetta ja älykelloa, joka mittaa sykettä.

Työn kuormitusta on verrattava suhteessa maksimivoimaan, ja siksi aluksi mitataan kunkin työntekijän voimataso.

 

Kokoonpanotyö kuormittaa

Kumpikin yritys toimii Helsingin Vallillassa, samassa osoitteessa yli 30 muun terveysteknologian kasvuyrityksen kanssa. GE Healthcaressa potilasvalvontalaitteita, kansankielellä monitoreja, sekä moduleja ja niiden osia kootaan tuotantolinjoilla, jossa jokaisella työntekijällä on oma työvaiheensa tehtävänä. Kappaleita ruuvataan paikoilleen istuen tai seisten, työskentelykorkeutta voi säätää ja työtuolikseen voi valita itselle sopivimman mallin.

Kuormittumista aiheutuu käsien kannattelusta, kurottelusta ja toistuvista liikkeistä. Työ käy olkapäihin ja niskaan. Painavimpien laitteiden nostamista kiertyneessä tai kumartuneessa asennossa on pyrittävä välttämään.

– Ergonomian parantamiseen on saatu uusia näkökulmia ja keinoja viiden viime vuoden aikana, ja sairauspoissaoloja on saatu vähennettyä sen myötä. Hankalimpiin työvaiheisiin on hankittu robotteja ja automaattisia nostimia, Koponen kertoo.

Työfysioterapeutti käy tehtaalla kerran kuussa. Hän osallistuu ergonomiatiimin kokoukseen ja tekee sinä päivänä myös työpaikkaselvityksiä ja yksilöarviointeja. Työkykyä tuetaan taukojumpalla ja kannustamalla omaehtoiseen liikkumiseen. Työntekijöiden käytössä on kuntosali ja ePassi liikuntaseteleineen.

Yksi keino vähentää yksipuolisia liikkeitä on työkierto. Päivän aikana työntekijä voi kiertää useammassa työpisteessä.

– Tärkeämpää on kuitenkin suunnitella tuotantolinja tai työpiste alun perin sellaiseksi, että runsaasti kuormittavia työasentoja voidaan välttää, Koponen toteaa.

 

Jatkuvaa kehitystyötä

Vaikka tuotteet pysyvät hyvin samanlaisina vuodesta toiseen, työskentelyolosuhteita ja tuotantolinjoja pyritään parantamaan jatkuvasti.

– Noudatamme siinä lean-ajattelua ja sen toimintamalleja, kertoo tuotannon lean-asiantuntija Marko Mantila. Hän vastaa tuotantolinjojen suunnittelusta ja on toiminut ergonomian parantamiseen tähtäävissä hankkeissa myös testihenkilönä.

Tuotannon sisäinen ergonomiatiimi kokoontuu kerran kuukaudessa käsittelemään työntekijöiden palautteet ja arvioimaan parannuskohteita. Tiimiä vetää asiasta innostunut tuotannon työntekijä, ja mukana on myös yksi tuotannon esimies, työfysioterapeutti, linjastoja rakentava työntekijä, työsuojeluvaltuutettu, Marko Mantila ja Heidi Koponen.

Kun työvaiheen suunnittelua aloitetaan, työntekijät kirjoittavat työvaihetta koskevat haasteet fläppitaululle. Siten työntekijöiden huomioita voidaan myöhemmin verrata mittaustuloksiin.

Linjaston suunnittelu GE Healthcarella alkaa pahvilaatikkoleikistä. Kaikki tuotantolinjan osat näppäimistöjä ja ruuvaustyökaluja myöten tehdään pahvista, jotta nähdään niiden mahtuvan tilaan.

Mies suu-nenäsuojaimessa seisoo pahvista rakennetun tuotantolinjamallinnoksen ääressä.
GE Healthcarella uuden linjaston kaikki osat mallinnetaan ensin pahvista.

– Puhumme action workout -viikosta, jolloin keskitymme linjan suunnitteluun. Teemme mittaukset ja analyysit ennen muutoksia, välimittaukset ensimmäisten muutosten jälkeen ja vielä lopuksi. Työntekijöitä kuullaan myös kehitystyön aikana, Mantila sanoo.

Mittauksen luotettavuuden varmistamiseksi tarvitaan riittävästi toistoja, 10–20 mittausta. Lisäksi on hyvä käyttää useampaa työntekijää, jotta saadaan esille erilaisia tapoja tehdä sama työ.

 

Analyysi paljastaa

Mittaus voi tuoda esiin yksittäisiä, hankalia liikkeitä, jotka vaativat esimerkiksi puristamista, kiertoa tai kumartumista. Kerran huomattiin, että korjausmuutos olikin vienyt työvaihetta huonompaan suuntaan.

– Analyysin avulla selvisi, että testiaseman runko jousti niin, että kappaletta kiinnitettäessä joutui käyttämään enemmän voimaa kuin alkuperäisessä työvaiheessa. Toistuessaan työvaihe olisi varmasti tuonut liikaa kuormitusta työntekijälle, Koponen toteaa.

Mittauksen ansiosta ongelmakohta selvisi jo suunnitteluvaiheessa, ja kyseinen työvaihe päästiin korjaamaan heti.

– Muuten pulmaan tuskin olisi päästy kiinni, Koponen kiittelee.

Mittausta ja analyysiä on hyödynnetty vasta tuotantolinjojen suunnitteluun, mutta tarkoitus on käyttää sitä myöhemmin myös laitteiden varustelu- ja pakkaustyöpisteillä, jossa ei ole ollut niin pakottavaa kehittämisen tarvetta.

Koponen innostuu muistakin tulevista Ergoanalyysin käyttömahdollisuuksista.

– Työkalua on mahdollista käyttää tuotteiden suunnittelussa niin, että niiden loppukäyttäjä hyötyy. Esimerkiksi niin, että monitoria olisi mahdollisimman ergonomista nostaa käsikahvoista.

 

Korona kiihdytti kysyntää

Kehitystyön vaikutukset potilasvalvontalaitteiden valmistajalla ovat mittavia: ergonomiaparannukset koskevat tällä hetkellä noin kolmeasataa yrityksen työntekijää.

Laitteiden kysyntä räjähti korona-aikana, ja yritys rekrytoi laajasti loppukeväästä.

Nopea rekrytointi oli mahdollista poikkeustilanteen takia. Työntekijöitä riitti, koska moni yritys lomautti heitä koronan takia.

– Kaiken kaikkiaan meillä on korona-aikana kiertänyt 200 uutta työntekijää. Siirryimme kesäkuussa yhdestä vuorosta kolmeen vuoroon.

Henkilöstömäärän nopea kasvu on tuonut kehityshaasteita erityisesti esimiehille. Uusien työntekijöiden perehdytys tehtäviinsä ja kolmivuorotyöhön siirtyminen ovat vaatineet paljon järjestelyjä.

– Se olisikin sitten ihan oma tarinansa, työsuojelupäällikkö Koponen toteaa.

 

Artikkeli on osa Työn keventämisen keinot käyttöön -hanketta, jossa TTT-lehti on mediayhteistyökumppani.

GE Healthcare

  • suunnittelee, valmistaa, markkinoi ja huoltaa terveydenhuollon laitteita ja järjestelmiä.
  • työllistää Suomessa noin 800 ihmistä, heistä tuotannossa kolmisen sataa.
  • ergonomian parannuskeinoina tuotantolinjojen hyvä suunnittelu, työasentojen säännöllinen arviointi, työkierto, automaattiset nostimet ja robotit.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje