Tekoäly ja robotit ovat nopeasti tulleet osaksi työn arkea, monin paikoin huomaamattomasti taustalla prosesseja tehostaen. Älykkäät algoritmit ja itsenäisesti toimivat robotit muuttavat työtä tehdashalleissa, toimistoissa ja sairaaloissa. Työn tekemisen tavat ja sisällöt uudistuvat vauhdilla.

Teollisuudessa raskaat ja toistuvat tuotantotyöt on yhä useammin automatisoitu: robotit hitsaavat, maalaavat ja kokoavat tuotteita. Varastoissa huristelee automaattisia trukkeja. Chatbotit vastaavat asiakkaiden yleisiin kysymyksiin. Tekoäly analysoi dataa ja tulkitsee vaikkapa asiakaspalautetta.

Yli neljäsosa suomalaisista palkansaajista kertoi vuoden 2023 lopulla, että heidän työpaikallaan on käytössä tekoälyyn perustuvaa teknologiaa – esimerkiksi virtuaalisia avustajia, puheentunnistusta tai konenäköä​.

Teknologian vyöryessä työelämään nousee usein huoli: viekö tekoäly työt ihmisiltä? Jotkin perinteiset ammatit vähenevät automaation myötä. Tehtävät, joissa työ on hyvin rutiininomaista ja toistuvaa, korvautuvat koneilla.

Samalla kuitenkin monissa tehtävissä tekoäly ja robotiikka tukevat ihmistyötä sen sijaan, että syrjäyttäisivät sen kokonaan. Asiantuntijoiden mukaan kokonaisen ammattikunnan täydellinen häviäminen onkin epätodennäköistä – pikemminkin työnkuvat mukautuvat uuteen aikaan​.​

Ihminen tekee nyt ja tulevaisuudessa sitä, mihin kone ei kykene. Ihmiselle ominaiset taidot – luovuus, empatia, kriittinen ajattelu – korostuvat, kun rutiinit automatisoituvat. Kenties työn mielekkyys jopa lisääntyy, jos yksitoikkoiset vaiheet jäävät koneille.

Robotisaatio voi myös palauttaa tuotantoa lähemmäs kotimaata. Kun ihmistyön kustannusten merkitys vähenee, yritykset voivat sijoittaa tehtaitaan sinne, missä on esimerkiksi parempi teknologiainfrastruktuuri tai missä asiakkaat ovat.

Lohdullista on, että teknologinen kehitys on perinteisesti kohottanut elintasoa ja synnyttänyt enemmän uusia työmahdollisuuksia kuin poistanut niitä. Se on myös lisännyt tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua työelämään – edellyttäen että yhteiskunta on sopeutunut muutokseen koulutuksen ja sosiaalipolitiikan keinoin.

Oleellista on, että emme antaudu kohtalon vietäviksi, vaan ohjaamme kehitystä: panostamme koulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja tutkimukseen, jotta työntekijät voivat menestyä uuden teknologian rinnalla.

 

Kirsi Väisänen on TTT-lehden päätoimittaja.