Sain keväällä vakavan sairauden diagnoosin. Raskaimmat vaiheet ovat jo takana, ja voin olettaa hoidon parantavan minut. Näin asiantunteva lääkäritiimi on lausunut.

Lääkärissä ja toimenpiteissä käynnit ovat vieneet aikaa, ja hoidoista toipuminen on kestänyt useita päiviä. Käyntejä Meilahden sairaalassa tulee vuoden loppuun mennessä yli kolmekymmentä.

Työni on sen luonteista, että olen voinut tehdä sitä hoitojen välissä – jaksamiseni mukaan. Kirjoitustyön ulkoistaminen ja työyhteisön tuki ovat helpottaneet kiirehuipuissa. Lehdenteko on pitänyt kiinni arjessa ja mielen virkeänä.

 

Jotkut sanovat, että on elämä ennen ja jälkeen syöpädiagnoosin. Näin lienee, vaikka en koe sairauden sen kummemmin jalostaneen minua. Olen toki oppinut uutta, mutta sitä toimittajan työ on muutenkin.

Päätin jo melko alussa, että en peittele sairauttani. Ajattelin, että salailu vain rasittaisi. Toisaalta tuumasin, että voisin olla osaltani purkamassa sairauden stigmaa ja jopa valistaa ihmisiä. Mutta enpä arvannut, millainen vaikutus avoimuudella oli ja miten se ilahdutti ja muutti arkeani.

Olen siis kertonut sairaudestani sekä työssä että vapaa-ajalla, jos se on tuntunut luontevalta. Halusin myös, että työnantajani viestii asiasta sidosryhmille, jos poissaoloni aiheuttaa kysymyksiä. Lukuisat ihmiset ovat myötäeläneet ja toivottaneet jaksamista sairauden kanssa.

Somessa avautuminen alkukesästä toi kannustusviestejä päivityksen alle. Moni vanha ystävä, työkaveri ja tuttava otti yhteyttä ja halusi tavata. Sosiaalinen elämäni on ollut näin vilkasta viimeksi kai opiskeluaikoina.

Tapasin ihmisiä sairaalakäyntien yhteydessä, kahvilla tai kävelyllä. Muutama tuli pistäytymään kesämökilläni. Joitakin heistä olin nähnyt viimeksi toistakymmentä vuotta sitten.

Siskojen ja muiden sukulaisten kanssa viestittelemme nyt tiheämmin. Pitkä parisuhde on tiivistynyt entisestään ja teinikin hieman pehmennyt.

Huomio ja tuki ovat tuntuneet hyvältä, kohtaamiset kannatelleet ja tuoneet turvantuntua.

 

Nyt on minun vuoroni. Otan kontaktia ihmisiin, katson silmiin ja tervehdin, heittäydyn juttusille vieraiden kanssa. Tutuille ehdotan tapaamisia. Voittopuolisesti ihmiset ilahtuvat. Myös itse saan kohtaamisista paljon.

Juhlapyhinä moni tuntee itsensä erityisen yksinäiseksi. Sovi tapaaminen, vieraile tai soita. Yksin ei ihminen jaksa.

 

Kirsi Väisänen on TTT-lehden päätoimittaja.