Työntekijä twiittaa omalla nimellään työhönsä liittyvästä aiheesta. Postausta seuraa pian kiihkeä keskusteluketju, jossa jotkut kommentoijat ruotivat paitsi asiaa myös keskustelunaloittajaa. Pahimmillaan hän saa kuulla olevansa hullu, korruptoitunut tai muuten vain täysi nolla – ellei jotain tätäkin ikävämpää.
Ilmiö on tuttu sosiaalista mediaa työssään käyttäville, kuten tutkijoille, toimittajille ja poliitikoille. Siihen on törmätty myös EHYT ry:ssä, joka on päihde- ja pelihaittojen ehkäisyyn keskittyvä asiantuntija- ja kansalaisjärjestö.
Viime vuonna järjestössä päätettiin, että asialle on tehtävä jotain.
– Jouduimme toteamaan työsuojelullisista syistä, ettemme hyväksy enää yhtään epäasiallista käytöstä, kiusaamista ja häirintää, joka kohdistuu työntekijöihimme sosiaalisessa mediassa, kertoo EHYT ry:n talous- ja hallintojohtaja Kari Vuorinen.
Järjestö hankki koulutusta häirinnältä suojautumiseen. Kehittämispäällikkö ja nykyinen toiminnanjohtajan sijainen Marja Pakarinen koosti oppien pohjalta henkilöstölle ohjeet henkilökohtaisten sosiaalisen median kanavien käyttöön työroolissa.
– Usein somehäirinnällä pyritään vaientamaan itselle epämieluisia näkemyksiä esiin tuovat ihmiset tai heikentämään luottamusta. Haluamme tukea asiantuntijoitamme, jotta he jaksaisivat ja uskaltaisivat edelleen ottaa kantaa ja osallistua keskusteluihin, Pakarinen sanoo.
Toimintakyky vaarassa
Yksi someryöpytyksestä osansa saanut on EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen. Aiemmin tutkijana toiminut Matilainen on väitellyt rahapelien historiasta ja saa siitäkin syystä aika ajoin haastattelukutsuja mediaan.
Kaikkia näkyvyys ei ole miellyttänyt. Häntä on nimitetty esimerkiksi veikkaushäviöillä eläväksi edunsaajaksi sekä syytetty sekavuudesta, vainoharhaisuudesta ja arpajaislain rikkomisesta.
– Yhden televisiohaastattelun jälkeen eräs henkilö oli myös kirjoittanut lähes 20 twiitin ketjun, jossa hän kävi läpi kaikki vanhat haastatteluni aiemmilta vuosilta ja peilasi niitä siihen, mitä nyt olin sanonut. Se tuntui todella hurjalta.
Matilainen kertoo yrittäneensä ensin sietää myllytystä, mutta se alkoi häiritä työtä ja henkistä hyvinvointia. Kuormitus näkyi esimerkiksi niin, että erään epäasiallisen palautteen jälkeen hän alkoi itkeä työpalaverissa.
– Työnantajaa täytyy kiittää siitä, että saimme koulutusta ilmiön taklaamiseen. Työntekijää ei pidä koskaan jättää yksin tällaisen asian kanssa, hän sanoo.
Kari Vuorinen huomauttaa, että yhden työntekijän kokema häirintä lamauttaa äkkiä koko tiimin toimintakyvyn. Työntekijän kokemukset onkin tärkeä saattaa myös organisaation työsuojelusta vastaavien tietoon.
– En ole itse sosiaalisen median asiantuntija, mutta siinä olen asiantuntija, että mahdollistan työntekijöidemme pysymisen työkykyisinä, hän sanoo.
Tiimin jäsenet ja Vuorinen heidän esihenkilönään päättivät, etteivät he anna periksi vaan pysyvät Twitterissä. Työhyvinvointiaan suojatakseen Matilainen blokkasi kymmenkunta häiritseväksi kokemaansa tiliä. Blokkaus eli estäminen tarkoittaa, että hän ei näe näiden tilien käyttäjien postauksia eivätkä he pääse kommentoimaan hänen julkaisujaan.
– Se on rauhoittanut tilannetta huomattavasti, Matilainen sanoo.
Kuumia teemoja keskusteluissa
Miksi sitten EHYT ry:n kaltaisen järjestön asiantuntijat ovat joutuneet tulilinjalle? Mikä päihde- ja pelihaittojen ehkäisyssä herättää niin suuria intohimoja?
Kari Vuorisen mukaan yksi syy on järjestön rahoitus. EHYT saa monien muiden järjestöjen tavoin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituskeskuksen myöntämää avustusta, joka tulee Veikkauksen tuotoista. Siksi kaikki eivät pidä järjestön toimintaa uskottavana.
Järjestö arvioi, että sosiaalista mediaa käytetään myös tietoisesti negatiiviseen vaikuttamiseen, jonka tavoitteena voi olla esimerkiksi disinformaation levittäminen tai sekaannuksen aiheuttaminen. Esimerkiksi alkoholi- ja rahapelipolitiikka ovat poliittisesti kuumia aiheita.
– EHYT työskentelee päihde- ja riippuvuusaiheiden parissa, jotka ovat yhteiskunnallisesti usein monimutkaisia kysymyksiä. Niihin liittyy paljon erilaisia – joskus vastakkaisia – intressejä, näkökulmia ja tunteitakin. Keskustelu helposti kärjistyy, Marja Pakarinen sanoo.
Kriittinen ja moniääninen keskustelu on järjestön mukaan paikallaan, mutta epäasialliset, henkilöön kohdistuvat hyökkäykset ovat eri asia.
– Emme sietäisi epäasiallista käytöstä työtovereiltamme tai asiakkailtamme, joten ei sitä tarvitse sietää myöskään sosiaalisessa mediassa, Vuorinen toteaa.
Ei postauksia perjantaisin
Riitta Matilainen kertoo nykyisin suhtautuvansa Twitteriin hieman varauksellisemmin kuin ennen. Hän on noudattanut klassista sääntöä, jonka mukaan ainakaan perjantai-iltapäivisin ei kannata postata mitään sellaista, joka voi herättää keskustelua. Muuten viikonloppu voi kulua somekohun riepotuksessa.
– Suurin osa keskustelijoista on toki fiksuja tyyppejä. Niin sanottujen öyhöttäjien osuus on aika pieni, hän huomauttaa.
Marja Pakarinen lisää, että vaikka joukko on pieni, se onnistuu luomaan kohteelleen mielikuvan, että kaikki ovat häntä vastaan. Moni voi myös kokea, että kun ryöpytys kohdistuu itseen henkilönä, siitä pitää selviytyä omin voimin.
– Muiden osoittama tuki on tosi tärkeää hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle. Tsemppaavan viestin voi lähettää vaikka yksityisesti, jos ei halua itse osallistua keskusteluun, hän vinkkaa.
Lue myös: Verkkohäirinnällä halutaan hiljentää toimittajien työtä
Sosiaalisen median ohjeet
EHYT ry sosiaalisen median ohjeet koskevat työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä oman työpaikkansa edustajina. Järjestö on julkaissut ohjeet verkkosivuillaan, ja ne ovat muidenkin organisaatioiden hyödynnettävissä. Tässä ohjeista tiivistetyt neuvot haastaviin somekeskusteluihin:
1. Vastaa asiallisiin kysymyksiin asiallisesti. Tuo esiin työsi tuloksia ja perustele näkökulmasi. Käytä vastauksissasi faktoja ja organisaation ydinviestejä. Vastaa kriittisiinkin kysymyksiin asiallisesti, varo provosoitumasta.
2. Jätä asiattomuudet omaan arvoonsa. Kärkevän ja epäasiallisen keskustelun raja voi olla häilyvä, mutta kaikkeen kritiikkiin ja keskusteluun ei tarvitse osallistua.
3. Jankkaamiseen ei tarvitse lähteä. Jos keskustelu junnaa paikallaan, se kannattaa lopettaa. Etenkin ammattitrollit pyrkivät usein kietomaan vastapuolensa inttämisen verkkoon.
4. Hiljennä mieluummin kuin blokkaa. Jos provokaattorit tai ammattitrollit sitovat liikaa energiaasi, heidät voi hiljentää (Twitterissä “mute”). Seuraava askel on blokkaaminen eli estäminen. Keskustele rajoittamisesta tarvittaessa kollegoiden ja oman organisaation viestinnän asiantuntijoiden kanssa.
5. Vältä hyökkäävää tyyliä. Mieti aina hetki, ennen kuin vastaat ikäviä tunteita herättävään kommenttiin. Vastatessasi kommentoi asiaa, älä ihmistä, ja pidä omat tunteesi neutraaleina.
6. Tuo esiin vain oman organisaatiosi tai työsi näkökulma. Harkitse, mihin keskusteluihin haluat osallistua. Ota kantaa asioihin, joihin asiantuntemuksesi riittää.
7. Ole ystävällinen, asiallinen ja kunnioittava. Muista, että kummassakin päässä viestintäyhteyttä on aina ihminen. Huomioi myös, että somekeskusteluja seuraa moni ihminen, joka ei itse osallistu keskusteluun.
8. Pidä kollegat luupissa – vertaistuki auttaa. Jos koet olevasi ahdingossa jonkin viestiketjun tai häirikön kanssa, kerro tilanteesta kollegallesi tai organisaatiosi viestinnän asiantuntijoille mahdollisimman pian. Häirintätilanteissa ota yhteyttä esihenkilöösi.
9. Virheistäkin selviää. Jos teet virheen, myönnä ja oikaise se sekä pyydä anteeksi. Virheellistä julkaisua ei kannata poistaa, sillä se voi pahimmillaan vain paisuttaa mokaa. Virheitä sattuu joskus jokaiselle, ja ne voi hyödyntää oppimisen kokemuksina.
Hienoa nähdä, että viimeinkin joku sanoo sen ääneen: “..sosiaalista mediaa käytetään myös tietoisesti negatiiviseen vaikuttamiseen, jonka tavoitteena voi olla esimerkiksi disinformaation levittäminen tai sekaannuksen aiheuttaminen.” Laitetaan pöydälle useita satoja miljoonia euroja rahaa, niin tavoittelijoita alkaa ilmaantumaan.
Vuosia työni takia rahapelaamisesta käytävää keskustelua seuranneena, en voi kuin ihmetellä miten huonoissa kantimissa on Twitterissä loikoilevien toimittajien lähdekriittisyys. Rahapeliapajille pyrkivien mediakonsernien agendat ymmärtää, mutta että Ylekin on alkanut toistaa trollien laulua. Yksi aktiivisimmista “Veikkaus-aktiiveista” käyttää henkilökohtaisen yrityksensä vanhoja domaineja affi toimintaan ja toinen postailee lomakuvia Curacaosta, josta käsin tarjoillaan iso osa Suomeen kohdistuvasta luvattomasta rahapelitarjonnasta.
Auta armias, jos joku saisi päähänsä aloittaa twitterissä informaatiovaikuttamisen esim. geopoliittisista vaikuttimista.