Yle on laatinut henkilöstölleen ohjeet turvalliseen vuorovaikutukseen sekä vihapuheen ja häirinnän aiheuttaman uhan torjumiseen. Vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto käyttää termiä netti- ja somehäirintä, koska verkossa häirintää voi kohdata myös sosiaalisen median kanavien ulkopuolella, esimerkiksi chatpalvelussa.
– Turvallisuusosastollemme raportoidaan yli 500 häirintätapausta vuodessa, ja niistä suurin osa on netti- ja somehäirintää. Ilmiö kasvaa vuosi vuodelta, mikä tulee esiin muun muassa henkilöstökyselyissä, Koivisto kertoo.
Hänen mukaansa tällaisella käytöksellä halutaan usein hiljentää tulenarkoja aiheita käsitteleviä toimittajia ja estää heitä tekemästä työtään. Toinen päämäärä on näkyvyyden saaminen omalle agendalle.
Ylessä on opittu jo ohjelmia suunnitellessa varautumaan siihen, että tietyt aiheet voivat käynnistää häirinnän aallon. Tyypillinen tulenarka aihe on yhä maahanmuutto. Muita voimakkaasti mielipiteitä jakavia teemoja ovat vähemmistöihin liittyvät aiheet sekä esimerkiksi ravintoon ja suurpetoihin liittyvät kysymykset.
Toimittajat ja heidän esihenkilönsä ovat saaneet selkänojaa häirinnän kohtaamiseen koulutuksesta, jota Koivisto vetää yhdessä turvallisuuspäällikön kanssa.
– Toivon, että kaikilla työpaikoilla havahdutaan ennakoivaan kouluttamiseen eikä jäädä odottamaan sitä hetkeä, jolloin joku joutuu kovan häirinnän kohteeksi. Tämä on mitä suurimmassa määrin työturvallisuuskysymys, Koivisto sanoo.
Irti paksunahkaisuudesta
Yksi koulutuksen ydinviesteistä on, että häirintää ei tarvitse kestää eikä sen pidä kuulua kenenkään työhön. Koiviston mielestä osa toimittajista on yhä tässä asiassa turhan paksunahkaisia.
– Mitä paksunahkaisemmin ilmiöön suhtaudutaan, sitä hankalampi siihen on puuttua. Työpaikalla pitää myös olla sellainen ilmapiiri, että näistä asioista on helppo puhua.
Täysin kattavia ohjeita häirintään puuttumiseksi on hankala antaa, koska tilanteet vaihtelevat ja jokainen reagoi niihin tavallaan. Koivisto toteaa, että monella häirinnän kohteeksi joutuneella on tarve arvioida oman tilanteensa vakavuutta toisen ihmisen kanssa. Siihen on saatava tukea.
Ylen ohjeiden mukaan häirinnästä tulee kertoa heti omalle esihenkilölle. Myös työterveyshuoltoa on koulutettu tukemaan työntekijöitä häirintätapauksissa.
– Jos on joutunut vaikkapa ison häirintäkampanjan kohteeksi somessa, on mahdollista, että akuutin vaiheen yli selviää omin voimin tai työyhteisön tuella. Henkinen väsymys tai romahdus saattaa tulla viiveellä muutaman viikon päästä.
Vihapuhe johti sovitteluun
Jos kyse on erityisen vakavasta häirinnästä, asia viedään tarvittaessa Ylen riskienhallinta- ja turvallisuusosaston selvitettäväksi.
– Henkilöstöömme kohdistuvista häirintätapauksista useita kymmeniä viedään poliisin tietoon vuosittain, Sami Koivisto mainitsee.
Hän on itsekin joutunut vakavan vihapuheen kohteeksi työskennellessään aiemmin Ylen sometoimittajana. Verkkokeskustelussa esitetty toive Koiviston ja tämän perheen tapetuksi tulemisesta johti sovitteluun ja sitä kautta myönteiseen ratkaisuun.
– Viestin kirjoittaja oli ihan tavallinen perheenisä, joka katui tekoaan ja pyysi sitä moneen kertaan anteeksi. Tilanne oli hyvin pysäyttävä ja ajatuksia herättävä.
Koivisto kertoo, että sovittelussa vihaviestin kirjoittaja toi itse esiin olennaisen kysymyksen, jota Koiviston mielestä koko yhteiskunnassa olisi tärkeä pohtia. Kysymys kuuluu: Ketkä lopulta hyötyvät vihapuheesta ja verkkohäirinnästä?
– Usein aiheen yhteydessä keskustellaan sananvapaudesta, mutta yleensä vain siitä näkökulmasta, että häirikön sananvapaus pystytään turvaamaan. Vähemmän puhutaan siitä, miten häirityn sananvapaus toteutuu, jos hänet pyritään vaientamaan.
Lue myös: EHYT ry laati henkilöstönsä tueksi ohjeet hankaliin somekeskusteluihin
Mitä mieltä? Kommentoi!