Suomessa on kaksi valtion oikeuspsykiatrista sairaalaa, joista toinen sijaitsee Kuopiossa ja toinen Vaasassa. Kuopioon tuodaan Suomen vaikeahoitoisimmat potilaat, mikä vaatii sairaalan työntekijöiltä jatkuvaa riskinarviointia. Uusista potilaista ei luonnollisestikaan ole vielä omakohtaista kokemusta, ja silloin ennakointi perustuu ammattitaitoon ja edellisestä hoitopaikasta saatuihin tietoihin.
– Lisäksi harjoittelemme vähintään kerran vuodessa palo-, poistumis- ja sähköturvallisuuteen liittyviä asioita, turvallisuuspäällikkö Anssi Kuosmanen sanoo.
Hälytin aina saatavilla
Suurin osa sairaalan henkilöstöstä on potilaiden kanssa ympärivuorokautisessa vuorovaikutuksessa olevia sairaanhoitajia, lähihoitajia ja mielisairaanhoitajia.
– Lisäksi meillä työskentelee muun muassa lääkäreitä, psykologeja, toimintaterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä, jotka tekevät tarvittaessa yksilöllisiä käyntejä potilaiden luona.
Työturvallisuuden takaamiseksi työntekijät kuljettavat aina mukanaan hälytintä. Sairaalaan on rakennettu sisäinen hälytysjärjestelmä, joka hälyttää samanaikaisesti usealla osastolla ja jonka toiminta on kaksoisvarmennettu. Kameravalvontaakin on, mutta esimerkiksi vessojen ja pesutilojen turvallisuus on varmistettava huonekohtaisin käynnein, sillä potilaiden yksityisyydensuoja kieltää kameravalvonnan näissä tiloissa.
– Lisäksi lattiassa olevalla sensoritekniikalla voidaan seurata potilaan liikehdintää huoneessa. Näemme esimerkiksi sen, jos potilas kaatuu tai poistuu huoneesta, sanoo osastonhoitaja Mireille Tarkiainen.
Turvaa työvuorosuunnittelulla
Onnistunut työvuorosuunnittelu on Anssi Kuosmasen mukaan tärkeimpiä sairaalan turvallisuuden takaajia.
– Jokaiseen työvuoroon sijoitetaan riittävä määrä ammattitaitoisia hoitajia, joista vähintään yksi on ollut osaston potilaiden kanssa tekemisissä äskettäin.
Eristyshuoneeseen Niuvanniemen sairaalassa ei saa koskaan mennä yksin.
– Hoitajamitoitus vaihtelee osaston luonteen mukaan 0,6:sta kolmeen per potilas. Kaiken kaikkiaan henkilökuntaa on vajaat 500. Useimmiten tilanteet onnistutaan hoitamaan puhumalla, perääntymällä ja antamalla tilaa.
Sairaalan koulutukset korostavat vuorovaikutuksen ja pakkokeinojen välttämisen tärkeyttä. Omien tunteiden hallintakin on keskeisessä osassa, sillä hoitajan mielentila heijastuu potilaaseen. Työntekijöille on myös tarjolla runsaasti työnohjausta.
Työn henkisestä kuormittavuudesta huolimatta sairaalassa on paljon pitkiä työsuhteita, mikä on potilaan luottamuksen herättämisen kannalta hyvä asia.
– Tiedolla ja koulutuksella on todella iso merkitys työn aiheuttaman psykososiaalisen paineen hallinnassa. Työhön liittyvä väkivallan uhka kuormittaa vähemmän, jos työntekijät tietävät miten sitä ehkäistään ja miten uhkaavissa tilanteissa toimitaan, toteaa työsuojelupäällikkö, kouluttaja ja Turun yliopiston väitöskirjatutkija Johanna Pulkkinen.
Väkivalta on ennakoitavissa
Suurin osa Niuvanniemen hoitajien kohtaamasta väkivallasta on nimittelyä, uhkailua, käsillä muksimista sekä ovien ja tavaroiden paiskomista. Liukastumiset, kaatumiset ja henkilöstön psyykkinen kuormittuminen ovat tavallisimpia työturvallisuuteen liittyviä tapahtumia.
– Vaikeimmilla osastoilla väkivallan uhka liittyy yleensä vain tiettyihin potilaisiin, mikä helpottaa ennakointia ja sen myötä väkivallalta suojautumista, Anssi Kuosmanen toteaa.
Artikkeli on lyhennelmä TTT-lehdessä 6/2020 ilmestyneestä jutusta Niuvanniemessä ennakointi torjuu väkivallan uhkaa. Tilaaja, lue koko juttu TTT-lehti 6/2020.
Hyvä hoito on tärkeintä