Työturvallisuus

Kesätyöntekijöille sattuu eritoten sormi- ja silmävammoja – huolehdithan perehdyttämisestä

Kesätyöntekijät aloittavat pian. Työnantaja on vastuussa siitä, että heidän työnsä on turvallista.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock

Nuoruuden innokkuus ja kokemattomuus ovat usein syynä kesätuuraajien tapaturmiin. LähiTapiolan vahinkokuvausdatan mukaan vuosina 2020–2023 kesätyöntekijöille sattui muun muassa seuraavia työtapaturmia: mattopuukko lipsahti pakkauspahveja käsitellessä, veitsi lipesi keittiössä kasviksia pilkkoessa, nilkka pyörähti rampin reunaan astuessa, oksa osui silmään vesakoita leikatessa ja pää osui terävään hyllynkulmaan laitetta purkaessa.

– Etenkin sormi- ja silmävammat ovat tyypillisiä kesätyöntekijöille sattuneita vahinkoja. Moni haaveri olisi ollut vältettävissä kypärää, viiltosuojahanskoja tai turvakenkiä käyttämällä. Suojavälineet pitäisi aina olla kesätyöntekijöiden saatavilla ja niiden käyttöä pitää valvoa, sanoo LähiTapiolan korvauspäällikkö Janne Ruotsalainen.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot vahvistavat, että nuorille sattuvat työtapaturmat aiheuttavat eniten vahinkoja sormiin, käden alueelle ja silmiin. Juuri ennen haaveria nuori on tyypillisesti tehnyt jotain konkreettista käsittelyä tai esimerkiksi siirtänyt taakkaa käsivoimin.

Välittämisen kulttuuri ehkäisee tehokkaasti riskejä

Nuorille 15–19-vuotiaille työntekijöille sattuu kesäkuukausina (kesä-, heinä- ja elokuu) keskimäärin noin 1 200–1 300 tapaturmaa, kertoo  Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) data vuosilta 2016–2022. Koronakesinä 2020 ja 2021 tapaturmissa oli notkahdus, mutta muuten määrät kesäkuukausina ovat pysyneet melko tasaisina.

Työtapaturmat ovat kokonaisuudessaan vähentyneet, mutta nuorille sattuu enemmän työtapaturmia kuin vanhemmille työntekijöille. Yksi selittävä tekijä tälle on se, että kokemusta haetaan ja saadaan usein fyysisesti raskaista, suorittavista töistä, kuten pihatöistä ja rakennusalalta.

Työtunteihin nähden vahinkoja tulee vähän ja ne ovat yleensä lieviä. Kun ensimmäinen tapaturma on lievä, nuori saattaa oppia vääränlaisen suhtautuminen riskinottoon.

– Kaikkinensa kesätyö on mahtava juttu ja erinomainen väylä työelämään. Kunnollinen perehdytys ja työn tekemisen riskeistä kertominen on tärkeää kesätyöntekijöille. Se on välittämistä, ja nuorena luotu perusta työturvallisuusasenteelle kantaa pitkälle, toteaa Ruotsalainen.

Tapaturmavakuutuskeskuksessa työtapaturmia on tilastoitu jo 120 vuoden ajan.

– Pidempää kaarta kun katsoo, yksi positiivinen havainto on se, että ammatti- tai ammattikorkeakouluopintoihin kuuluvilla työjaksoilla työtapaturmien määrät ovat selkeästi vähentyneet. On tärkeää, että nuoret pystyvät viemään saamaansa turvallisuusoppia mukanaan varsinaiseen työelämään siirtyessään, sanoo tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta.

Kesätyöntekijöidenkin vakuutusturva on hoidettava kuntoon

Kesätyöntekijät kuuluvat lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin siinä missä vakituisetkin työntekijät. Myös työmatkat kuuluvat lakisääteisen turvan piiriin.

– Vahinkoja sattuu myös kodin ja kesätyöpaikan välillä. Jos työtapaturma tai työmatkatapaturma sattuu, kesätyöntekijän pitää heti ilmoittaa siitä työnantajalle, joka ilmoittaa sen vakuutusyhtiöön, Ruotsalainen ohjeistaa.

 

Lähde: LähiTapiolan tiedote 24.4.2024

Kesätyöntekijätkin tarvitsevat vakuutuksen

Työntekijät tulee vakuuttaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta lakisääteisellä työtapaturmavakuutuksella, jos kalenterivuoden aikana maksettavat palkat ylittävät 1 500 euroa. Vakuutus on otettava ennen töiden alkamista silloin, kun rajan tiedetään ylittyvän.

Näin perehdytät kesätyöntekijän

  1. Perehdy työsuojelulainsäädäntöön – löydät useita työnantajaa koskevia perehdyttämiseen liittyviä määräyksiä.
  2. Ota huomioon kunkin työntekijän lähtötaso kyseiseen tehtävään.
  3. Laadi kirjallinen perehdyttämissuunnitelma. Näin mikään oleellinen asia ei unohdu ja voit seurata perehdytyksen edistymistä. Hyvä perehdytyssuunnitelma perustuu niihin tietoihin, joita on saatu työn vaarojen selvittämisestä.
  4. Varaa perehdyttämiseen tarpeeksi aikaa.
  5. Nimeä yksi vastuuhenkilö, jotta työntekijä tietää, kuka vastaa kysymyksiin ja kenellä on aikaa auttaa eteenpäin.
  6. Opasta työntekijää yksityiskohtaisesti esimerkiksi erilaisten työssä käytettävien koneiden ja laitteiden käyttöön ja niiden huoltamiseen.
  7. Varmista, että työntekijä osaa käyttää henkilösuojaimia oikein.
  8. Kehitä perehdyttämistä jatkuvasti ja kerää palautetta perehdytyksen eri vaiheissa. Usein uusi työntekijä osaa kyseenalaistaa jo vakiintuneita toimintatapoja.
  9. Huomioi, että kehitystyö on vastavuoroista tiedon jakamista työntekijöiden, esihenkilöiden, johdon ja yhtiön työsuojeluhenkilöstön välillä.

 

Lähde: Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, tiedote

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje