Seija Shemeikka on yksi monesta migreeniä sairastavasta työssä käyvästä suomalaisesta. Hän työskentelee johtavana informaatikkona Hämeenlinnan pääkirjastossa.

Migreeni jaetaan kahteen päämuotoon: aurattomaan ja auralliseen, jossa särkyä edeltää esimerkiksi näköhäiriö. Sairaus diagnosoidaan yleensä oireiden perusteella, ja oireet vaihtelevat yksilöittäin.

Shemeikan migreeni on neurologin mukaan hyvin tyypillinen niin sanottu klassinen eli aurallinen migreeni. Päänsärky asettuu aina vasemmalle puolelle.

– Kyse ei ole pelkästä kivusta tai siitä, että päätä vähän särkee. Migreenikohtauksen aikana sairastun kokonaisvaltaisesti.

Lääkkeet auttavat osittain

Shemeikka kärsii migreenissä vahvoista vatsaoireista ja voimakkaasta aivosumusta. Hän näkee räjähtäviä valoilmiöitä vaikka peittää silmänsä tai makaa pimeässä huoneessa. Ne viiltävät päätä. Toisesta silmästä saattaa kadota osa näkökentästä. Hän voi pahoin ja ripuloi.

– Lääkkeet auttavat mutta eivät poista migreeniä. Ne painavat kivun ja oireet sen verran taka-alalle, että kestän ne, mutta ne eivät aina paranna minua.

Migreenin aikana Shemeikka yrittää sinnitellä ja pysyä jotenkuten työkykyisenä, mutta välillä hän joutuu jäämään sairauslomalle. Migreenikohtaus kestää noin kahdeksan tuntia, ja sitä seuraa kolmen päivän jälkiolo aivosumuineen. Joskus kohtaus voi jatkua usean vuorokaudenkin. Mitä voimakkaampi kohtaus, sitä pidempään jälkioireet kestävät.

Aivosumu hämärtää muistia

Seija Shemeikka vastaa kirjaston koulutus- ja kulttuuritiimistä, joka muun muassa järjestää tapahtumia ja opastaa asiakkaita. Kirjastossa vierailee paljon erilaisia ryhmiä.

Shemeikan työ sisältää myös asiakaspalvelua ja verkkotyöskentelyä. Hän tekee sisältöjä sosiaaliseen mediaan, tiedottaa ja markkinoi sekä vastaa omalla vuorollaan Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tuleviin kysymyksiin. Työhön kuuluu sekä koneen ääressä työskentelyä että asiakaskohtaamisia.

Työkavereiden mukaan migreeni ei näy ulospäin. Shemeikka ei voihki eikä valita, vaikka hänellä olisi takanaan hirveä migreeniyö. Palavereissa hän saattaa tunnustaa, ettei ajatus juokse kirkkaasti. Aivosumu vaikeuttaa ajattelua ja muistamista.

– Migreenissä ajatustoimintani hidastuu, ikään kuin minun pitäisi odottaa, että jotkin piuhat yhdistyvät. En löydä sanoja. Olen joutunut sairaalaankin siksi, että puheeni meni ihan puuroksi. Valot käyvät silmiin, ja askeleet sattuvat. Väsymys on hyvin voimakasta.

Hyviä ja huonoja kausia

Shemeikan migreeni on kausiluontoista ja liittyy esimerkiksi vuodenaikojen vaihtumiseen. Välillä on pitkiä hyviä kausia, välillä huonompia. Hyvät kaudet voivat kestää vuosia, samoin huonot.

Pahimpina aikoina Shemeikka on turvautunut estolääkitykseen. Lääkkeiden käyttäminen on tasapainottelua hyötyjen ja haittojen kanssa. Tällä hetkellä kohtaukset tulevat keskimäärin kerran kuukaudessa. Voi mennä kokonainen kuukausi, ettei migreenistä näy vilaustakaan, mutta seuraavana kuukautena kohtauksia voi tulla useita.

Migreenin jälkiolon aikana uusi kohtaus saattaa alkaa todella helposti. Shemeikka on silloin vielä tavallistakin tarkempi siinä, mitä tekee.

Riittävän hyvä on tarpeeksi

Kohtauksen voi joskus onnistua estämään ensimmäisten oireiden lähestyessä. Esimerkiksi väsymys tai pään kohina kertovat Seija Shemeikalle, että nyt pitää heti hellittää.

Pitkällä aikavälillä migreeniä voi ehkäistä välttämällä stressiä. Shemeikka viljelee mielellään käsitettä riittävän hyvä. Hän ei pyri täydelliseen suoritukseen vaan tyytyy riittävän hyvään. Hän on opetellut päästämään irti ja siirtymään seuraavaan työtehtävään.

– Maanantaisin katson kalenteristani alkavaa viikkoa ja päätän, mitkä työt pitää ehdottomasti saada tehtyä, mitkä ovat toiseksi tärkeimpiä ja mitkä voi heivata pois tai siirtää. En vilkuile hirveästi eteenpäin, vaan yritän olla läsnä yhdessä työviikossa.

Hän kertoo kokevansa työssään kuormittavaksi sen, ettei voi keskittyä hoitamaan yhtä asiaa alusta loppuun vaan on tehtävä montaa asiaa yhtä aikaa.

– Työni vaatii hyvää keskeneräisyyden sietokykyä. Olen opetellut asennetta, joka tähtää stressin sietoon, joka puolestaan ehkäisee migreeniä.

Ergonomialla on merkitystä

Seija Shemeikka käyttää työnantajan kustantamia päätelaseja, joiden ansiosta hän ei joudu jännittämään niskaansa tai taivuttamaan sitä huonoihin asentoihin.

– Minulla on myös tosi hyvä sähköpöytä ja hyvä työtuoli, itse asiassa kaksikin. Etätyöpäivien ansiosta tiedän, että hyvällä ergonomialla on valtavan suuri merkitys. Fysioterapeutin kanssa olemme tarkistaneet muun muassa työhuoneeni valaistuksen. Hän varmisti, että valon voimakkuus on minulle optimaalinen.

Shemeikka on oppinut jaksottamaan työpäiväänsä. Hän pyrkii nousemaan kerran tunnissa työpöydän äärestä, seisomaan tai kävelemään, suuntaamaan katseensa kauas, pyörittelemään olkapäitään ja ylipäänsä vaihtamaan asentoa.

– Minulla on työkoneella ohjelma, joka muistuttaa tauoista. Ohjelma tarjoaa muutaman minuutin taukojumppaa tai rentoutusharjoitusta, joka ei pahemmin vie työaikaa.

Kirjaston työntekijöillä on lupa liikkua puolisen tuntia viikossa työajalla. Shemeikka on pilkkonut puolituntisensa pieniin pätkiin ja hyödyntää niitä happihyppelyyn. Hän käy seisomassa hetken ulko-ovella tai kiertää kirjaston. Pientä pyrähdystä varten ei tarvitse pukea ulkovaatteita.

Säännölliset elintavat auttavat

Terveelliset elämäntavat, ulkoilu ja rentoutuminen ovat tärkeitä migreenikohtausten ehkäisyssä. Shemeikan on mentävä nukkumaan ja noustava ylös tiettyyn aikaan riippumatta siitä, onko edessä työ- vai vapaapäivä. Unirytmistä poikkeaminen suuntaan tai toiseen altistaa migreenille.

Ruokavälit eivät saa venyä liian pitkiksi, jottei verensokerin lasku laukaise migreeniä. Jos aterioiden väli on liian pitkä, kohtaus pamahtaa helposti päälle siinä vaiheessa, kun Shemeikka saa ruokaa suuhunsa.

– Silloin, kun oma kestokykyni migreeniä vastaan on alentunut, varon tiettyjä mausteita, kuten valkosipulia ja chiliä. Myös kahvi voi minulla laukaista migreenin, vaikka monella se auttaa tavalliseen päänsärkyyn. Ennen migreeniä minun tekee joskus mieli makeaa, mutta makeakin voi käynnistää migreeniin.

Rankka liikunta voi niin ikään laukaista migreenin, joten siitä Shemeikka on joutunut surukseen luopumaan kokonaan, samoin saunasta. Vaikka hän rakastaa saunomista, se ei onnistu. Jo saunan ajatteleminen saa hänet voimaan pahoin.

Hellittämällä ja hyväksymällä

Seija Sheimeikka harrastaa hathajoogaa, joka ei liiaksi nosta sykettä. Hän kokee joogan rentoutus- ja hengitysharjoitusten vaikuttaneen paljon omaan hyvinvointiin ja migreenin ehkäisemiseen.

– Kehotietoisuuteni ja läsnäolo tässä hetkessä ovat lisääntyneet. Olen oppinut hyväksymään kivun ja rentoutumaan migreenikohtauksen aikana. Tämä on pitkän opettelun tulos!

Shemeikka kertoo sairauden hyväksymisen auttaneen häntä. Joskus kovan kohtauksen aikana hän pohtii, mihin tarvitsee kipua. Sen tajuaminen, ettei hän tarvitse kipua mihinkään eikä kipuun tule takertua, saattaa jopa auttaa.

– Joogan opettamalla mielenhallinnalla ja hellittämisellä on merkitystä. Migreeni on neurologinen sairaus, ja se voi olla erittäin kova. Kun olo on niin sietämätön, ettei sitä enää meinaa kestää, mielen hallinta, hellittäminen ja tietoinen hengittäminen auttavat kestämään kipua.

Migreeni ei ole mikään tahdon asia, Shemeikka korostaa. Kaikki ennakoivat keinot ovat hyviä ja toimivia mutta eivät takaa sitä, etteikö kohtaus iskisi. Kaikkea ei voi hallita.

 

Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 3/2022.