HYVÄ LOMA ALKAA JO ENNEN LOMAA. Hyvän ja palauttavan loman ajankohta sovitaan työporukan kanssa ilman kiukuttelua ja suurta draamaa. Kerro toiveistasi avoimesti ja kysy muidenkin toiveita: kehittäkää yhdessä hyvä ja reilu tapa sopia lomista.
Kaikkien kannalta on tärkeää, että työt hoituvat myös loma-aikana. Muuten voi olla vaikea rentoutua. Jos mietit, miten työkaverit mahtavat pärjätä ilman sinua, saatat vilkuilla sähköposteja myös vapaalla. Sopikaa siis, kuinka hommat hoidetaan myös niissä projekteissa, joissa olet mukana.
Pari päivää ennen lomalle lähtöä on hyvä miettiä lomalta paluuta. Tee pieni lista niistä asioista, jotka jäävät kesken ennen lomaa: mihin vaiheeseen olet päässyt missäkin projektissa tai mitä tärkeää muistettavaa on tullut juuri ennen lomaa. Näin vapautat aivosi rentoutumaan: muistettavat ja huolestuttavat asiat ovat lapulla eivätkä jää aivojen esitietoisiin kerroksiin häiritsemään rentoutumista ja yöunia.
CHILLAILUA VAI HETI KAUKOMAILLE? Lomalla on hyvä siirtyä heti lomamoodiin. Monet nukkuvat myöhään, kahvittelevat aamulla pitkään parvekkeella lehteä lueskellen ja hiippailevat yöpuvussa hiukset sekaisin koko päivän.
Paikan tai arjen toimintatapojen vaihdos on hyvä alku varsinkin lyhyelle lomalle. Näin alat rentoutua nopeammin, jos pidät lomaa vain viikon tai pari kerralla. Mielemme on kovin sidottu paikkaan, ja paikkaa vaihtamalla pääset helpommin pois työroolista.
Jos lomailet kotona, anna aivoillesi uusia maisemia: kävele eri reittejä kuin arkena ja vaihda ruokakauppaa ja lenkkimaastoa.
AIVOJEN HEMMOTTELUA: UNTA, RUOKAA JA LIIKUNTAA. Riittävä uni, hyvä ruoka ja mukava liikunta ovat tärkeimpiä aivojen hyvinvoinnille. Ovatko ne osa arkeasi? Niiden pitäisi olla, etenkin lomalla.
Lomalla on hyvä panostaa unen laatuun. Ehkäpä saat oivalluksen, joka auttaa nukkumaan paremmin arkenakin.
Myös ruokaan kannattaa satsata. Tutustu uusiin ruokalajeihin ja hae tietoa herkuista, jotka tekevät hyvää aivoille ja mielenterveydelle. Monipuoliset kasvikset, runsas rasvaisen kalan käyttö ja laadukkaat kasviöljyt ovat aivoille mannaa. Muista syödä tarpeeksi usein.
Miten liikut työssä ja arkena? Jos teet istumatyötä, tarvitset liikuntaa päivittäin. Jos et jaksa liikkua arkena, työjärjestelyissä on jotain pielessä. Lomalla voit korjata tämänkin asian: kokeile uusia liikuntamuotoja ja panosta myös leppoisaan liikkumiseen, kuten koiran ulkoilutukseen, souteluun tai rikkaruohojen kitkemiseen. Ehkäpä löydät liikuntamuodon, jonka parissa haluat jatkaa myös loman jälkeen.
Jos teet raskasta ruumiillista työtä, tarvitset kehoa huoltavia ja tukevia liikuntamuotoja. Ehkäpä äijäjoogaa tai vatsatanssia? Niitä voi kokeilla lomalla lyhytkurssilla. Lomalla on aikaa myös isommille liikuntatempauksille, kuten pitkille kävelyreissuille tai vaelluksille. Sienestys, marjastus, metsästys ja kalastus ovat oivallista aivokuntoilua: leppoisaa liikuntaa ja luonnonläheisyyttä. Maastossa samoilu parantaa tasapainoa, ympäristön havainnointi terästää näköä ja palkkiona on terveellisintä luomumuonaa. Mennään siis metsään!
LOMAVAIHDE HALLINTAAN. Paria viikkoa pidemmällä lomalla täytyy kiinnittää huomiota lomailun terveyspuoleen. Ei kai alkoholia kulu joka päivä? Muista, että yksikin päivittäinen alkoholiannos saa painon nousemaan.
Grillaaminen on mukavaa ja grilliruoka herkullista, mutta syöthän muutakin kuin makkaraa? Kokeile välillä vaikka kalavartaita. Surauta grilliruuan seuraksi vihersmoothie tai gazpacho eli kylmä keitto tomaateista. Myös vieraat arvostavat terveellisiä tarjottavia.
MIELI PALAILEE TÖIHIN. Työ on monelle tärkeä osa minäkuvaa, ja työasioita saa miettiä lomalla. Joskus jokin pääkopan pohjalla pyörinyt ongelma ratkeaa lomalla kuin itsestään: heureka! Silloin loma on tehnyt tehtävänsä eli ajatus on saanut juosta vapaasti.
Pitkän loman lopulla ajatukset palaavat väistämättä töihin. Silloin on hyvä hetki tarkastella asioita ulkopuolisen silmin. Tiedänkö, mitä minulta odotetaan? Saanko ja annanko palautetta onnistumisista? Ovatko tavoitteemme selkeät? Onko tiedonkulku töissä avointa?
Kannattaisiko meidän muuttaa työtapojamme? Miten tekisin työstäni entistäkin mukavampaa, sujuvampaa, laadukkaampaa ja tehokkaampaa?
Lomalta palatessa työtä pystyy katsomaan kauempaa, ja silloin voi syntyä isojakin työn kehittämiseen liittyviä oivalluksia. Suomaisilla työpaikoilla tarvitaan näitä oivalluksia!
Työnjaossa on jotain pielessä, jos työkaverit soittelevat ja vaativat vastaamaan sähköposteihin lomalla häiriöksi asti. Kaikissa ammateissa ei voi pitää kuukauden lomaa putkeen, mutta kun työntekijä päästetään lomalle, hänellä pitäisi olla oikeus rentoutua. Hänen ei tarvitse olla työnantajan käytettävissä. Asiat on järjestettävä muulla tavalla. Tämä kannattaa ottaa puheeksi heti loman jälkeen.
LEVON JA TYÖN TASAPAINO. Työpäivän aikana on oltava sopivasti taukoja, työpäivien välissä on saatava hyvät unet ja vapaapäivinäkin on päästävä palautumaan. Loma on vain yksi palautumisen ja levon muoto, eikä se voi paikata superstressaavaa ja päälle kaatuvaa arkea.
Loman loppumetreillä ja ensimmäisinä työpäivinä ennen pahimman tohinan alkua voi olla paras hetki tehdä omaan elämään muutoksia, jotka hidastavat oravanpyörää ja järkeistävät työtä. Esimiehen kannattaa kuunnella alaisiaan erityisen tarkasti heti loman jälkeen.
Aivojen hyvinvoinnin muistilista
- Huolehdi unesta. Aivot tarvitsevat laadukkaan ja riittävän pitkän unen joka yö. Uusi tieto siirretään silloin pitkäkestoiseen muistiin ja päivän tapahtumat puidaan vielä kerran yön aikana.
- Syö tarpeeksi usein ja suosi monipuolisesti kasviksia, kalaa ja kasviöljyä.
- Vietä liikkuvaa elämää. Vältä pitkäaikaista istumista. Lataa puhelimeesi askelmittari motivoimaan itseäsi. Ota tavaksesi kävellä tai pyöräillä arjen matkoja aina, kun voit. Arkiaskareet, pihahommat ja koiranulkoilutus ovat oivallista liikahtelua. Marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus kunniaan!
- Panosta harrastuksiin. Vapaaehtoistyö ja kiinnostavat, uuden oppimista sisältävät harrastukset piristävät aivoja.
Huolehdi sosiaalisista suhteista ja mene ihmisten seuraan. Uusia ystäviä saa missä iässä tahansa. - Erikoisvinkiksi aivohuoltoon sopii musiikkiharrastus: liity kuoroon tai bändiin, käy konserteissa ja tanssimassa.
Teksti: Minna Huotilainen
Kuva: Thinkstockphotos
Minna Huotilainen on kognitiotieteen dosentti Helsingin yliopistossa ja työskentelee Turun yliopiston FinnBrain-hankkeessa. Hänen intohimonaan on työhyvinvointitartunta, jota hän pyrkii levittämään tuomalla uusimpia tieteellisen tutkimuksen tuloksia suomalaisille työpaikoille. Seuraa Twitterissä: @minnahuoti
Teksti on alun perin julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 3/2016.
Mitä mieltä? Kommentoi!