Seinäjoen ammattikorkeakoulun TATTI-hanke edisti pk-yritysten työhyvinvointia ja työn tuottavuutta ergonomian keinoin. Työergonomian ja työn kuormitustekijöiden ymmärrystä helpotti se, että tieto tuotiin esille visuaalisesti ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Samalla kehitettiin uudenlaisia ratkaisuja työn kuormitustekijöiden todentamiseen.

Hankkeen kohderyhmänä olivat Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat pk-yritykset, joissa tehdään fyysisesti raskaita työtehtäviä. Mukaan saatiin yrityksiä pääasiassa Seinäjoen seudulta, pienemmiltä paikkakunnilta.

Yritysten välillä oli suuria eroja ergonomiaan suhtautumisessa ja panostamisessa. Vastaanotto vaihteli sydämellisestä ja uteliaasta välinpitämättömään.

– Ergonomia osana työhyvinvointia herätti kyllä kiinnostusta, ja yritysmaailmassa on halua kehittyä ja kehittää, toteavat projektipäällikkö Kirsi Paavola ja lehtorit Merja Hoffrén-Mikkola ja Pia Haapala.

Hanketyö alkoi metallialan yrityksistä, joista kiinnostuksensa oli ilmoittanut moni jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Osallistuvissa yrityksissä niin johto, työntekijät kuin työterveyshenkilötkin suhtautuivat hankkeeseen ja sen toimenpiteisiin hyvin positiivisesti ja joustavasti.

Nihkeää vastaanottoa rakennusalalta

Seuraavaksi lähestyttiin rakennusyrityksiä. Soittokierros yritysten mukaan saamiseksi osoittautui kuitenkin haastavaksi. Joidenkin yrittäjien vastaukset hämmästyttivät.

– Tiedustellessani kiinnostusta projektiin minulle vastattiin: Ei ole aikaa, eikä kyllä kiinnostakaan pätkääkään. Toisessa rakennusyrityksessä todettiin: Jos te tulette tänne jotain ergonomia-asioita mittaamaan, niin heti joku keksii, että pitää ostaa jokin miljoonan maksava nosturi työtä helpottamaan, kertoo Paavola.

Yhden yrityksen kanssa kävi niin, että kun mittausten piti alkaa, työntekijät kieltäytyivät osallistumasta niihin.  Yrityksen johtaja ei ollut sopinut asiasta työntekijöiden kanssa.

– Ei siis riitä, että yrityksen johto on kiinnostunut ergonomiasta ja työkuormituksen havainnollistamisesta, vaan myös henkilöstöllä pitää olla kiinnostusta, jotta työtä ja työergonomiaa on aidosti mahdollista kehittää, toteaa Paavola.

Mittaukset toteutuivat kuitenkin neljässä rakennusalan yrityksessä, ja näissä suhtauduttiin myönteisesti kehittämiseen.

Tuloksia työpajoista

Jokaisessa yrityksessä pidettiin mittausten analysoinnin jälkeen tulostyöpaja, jossa työn kuormitustekijät todennettiin animaatioiden avulla. Koko metallialan yhteisessä tulostyöpajassa todettiin, että tyypillisimpiä kuormitustekijöitä metallialalla aiheuttavat kiinteät työkoneet, jotka ohjaavat työasentoja, siirrettävien kappaleiden monimuotoisuus sekä jalka- ja käsipainikkeiden sijainti.

Työkuormitus vähenisi säädettävien tasojen, kuten jousikärryjen ja linkkupöytien, avulla sekä vähentämällä käsiteltävien kappaleiden lukumäärää. Kuormitusta saataisiin vähemmäksi myös oikeilla kantamisasennoilla ja vaihtelevilla työskentelyasennoilla.

Keskustelussa yrittäjien kanssa todettiin, että pienilläkin muutoksilla tai säädöillä voidaan vaikuttaa työn kuormittavuuteen. Nämä muutostarpeet on kuitenkin työntekijöille osoitettava, ja sen jälkeen työntekijöiden on ne tiedostettava ja oivallettava.

Johtaminen avainasemassa

Se, mitä yrityksessä tapahtuu hankkeeseen osallistumisen jälkeen, on kiinni yrityksen johdosta. Kuinka tärkeänä yrityksen johto pitää sitä, että mahdollisesti uusia apuvälineitä hankitaan tai uusia työjärjestelyjä työpaikalla tehdään?

Hankkeen tehtävä on ollut osoittaa, mitkä tekijät tietyissä työtehtävissä kuormittavat, mutta sen jälkeen yrityksen tehtävä on tiedossa olevien kuormitustekijöiden vähentäminen. Tulosten havainnollinen esitystapa auttoi ainakin oivaltamaan ja paikallistamaan kuormituksen aiheuttajia. Hankkeen päättyessä saadaan osallistuneista yrityksistä vielä palautetta, jolloin nähdään, onko asioille tehty jotain.

Hoiva-alalla jatketaan

Hanke jatkuu vuoden 2023 syksyyn. Mittaukset tehdään vielä hoiva-alan yrityksissä, joka on tunnetusti myllerryksessä koronapandemian ja työvoimapulan vuoksi. Väestön ikääntyminen ja passivoituminen haastavat alaa, ja siksi tarvitaan ergonomia-ajattelua. Hoivan tarve tulee lisääntymään, joten on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä ergonomisiin työskentelytapoihin.

Tekstin on toimittanut Kirsi Väisänen.