Lomautuksen aikana työn tekeminen ja palkanmaksu keskeytyvät kokonaan tai osittain. Osa-aikainen lomautus voidaan toteuttaa lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa.

Työntekijä voi hakea päivärahaa lomautuksen ajalle. Jos vaaditut edellytykset täyttyvät, työttömyyskassan jäsenet saavat ansiosidonnaista päivärahaa ja kassoihin kuulumattomat Kelan peruspäivärahaa.

Ilmoittaudu heti työnhakijaksi

Päivärahan haussa TE-toimisto rinnastaa lomautetut työttömiin. Saadakseen työttömyysetuutta koko lomautuksen ajalta, myös lomautetun tulee ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. Tämän voi tehdä sähköisesti TE-palveluiden Oma asiointi -sivustolla tai paikan päällä TE-toimistossa.

Päivärahaa voi saada vain, jos ilmoittautuu kokoaikatyötä hakevaksi. Tämä ehto koskee myös lomautettuja, ovatpa he sitä kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti.

Ilmoittautua voi heti lomautusilmoituksen saatuaan, ja saadakseen työttömyysetuutta alusta asti pitää ilmoittautua viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä.

Ennen päivärahakauden alkua on viittä työpäivää vastaava omavastuuaika, jona aikana etuutta ei vielä makseta. Omavastuuaikaa voi kertyä viisi päivää kalenteriviikossa, ja sen tulee täyttyä kahdeksan perättäisen kalenteriviikon aikana. Jos viiden päivän omavastuuaika ei kulu kokonaisuudessaan sinä aikana, alkaa omavastuuaika alusta. Tällä on merkitystä esimerkiksi tilanteessa, jossa lomautus toteutetaan viikoittaista tai päivittäistä työaikaa lyhentämällä ja vuosilomajakso keskeyttää lomautuksen.

Tukea työnhakuun TE-toimiston virkailijalta

Nykyinen työnhakumalli toi mukanaan ”henkilökohtaiset, tavoitteelliset, säännölliset kohtaamiset ja tiiviin tukiprosessin heti työnhaun alussa”. Tavoitteena on saada lomautetut – myös osa-aikaisesti lomautetut – kokoaikaisiin töihin.

Käytännössä tämä toteutuu lomautetuilla niin, että pian työnhakijaksi ilmoittauduttuaan hakijaan otetaan yhteyttä TE-toimistosta. Alkuhaastattelussa TE-toimiston asiantuntija kartoittaa tilanteen ja arvioi palvelutarpeen. Lomautettu saa silloin halutessaan mahdollisuuden myös työnhakukeskusteluun.

Kun lomautus on kestänyt kolme kuukautta, lomautetun kanssa pidetään työnhakukeskustelu – paitsi jos lomautus on jo päättymässä. Keskustelussa sovitaan, kuinka montaa työmahdollisuutta tulee hakea. Jos lomautus on osa-aikainen, työnhakijan on haettava yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden aikana.

Mistä päivärahaa ja miten paljon?

Päivärahaa voidaan maksaa lomautuksen ajalta, jos työtä tehdään enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Lomautuksen kohdalla työaikaa tarkastellaan kalenteriviikoittain. Tämä tarkoittaa, että raja ei saa ylittyä kalenteriviikon aikana tai päivärahan maksaminen kyseiselle viikolle estyy.

Jos työntekijä on lomautettu kokonaisiksi päiviksi, hän saa täyttä päivärahaa lomautuspäiviltä. Jos lomautus toteutetaan työpäivää lyhentämällä, maksetaan soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu palkan vaikutus.

Kun on ilmoittautunut työnhakijaksi, voi hakea työttömyysetuutta joko työttömyyskassasta tai Kelasta.

Peruspäivärahan suuruus vuonna 2023 on 37,21 euroa päivässä.

Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada, jos on ollut työttömyyskassan jäsen edeltävän 26 kuukauden ajan ja palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana. Sen määrään vaikuttavat samalta ajalta ansaitut työtulot.

Keskimääräinen täysi ansiopäiväraha oli vuonna 2022 noin 74 euroa päivässä eli noin 1 600 euroa kuukaudessa.  Oman päivärahansa voi arvioida työttömyyskassojen verkkosivuilta löytyvällä laskurilla.

Lomautus vai lomarahan vaihto vapaaksi?

Työlainsäädäntö ei tunne lomarahaa, vaan siitä on yleensä sovittu työehtosopimuksissa. Sen vaihtaminen vapaaksi edellyttää yhteistä sopimista, ja työntekijä on lomarahavapaan aikana oikeutettu palkkaan. Työntekijä ei siis voi olla yhtä aikaa lomautettuna ja lomarahavapaalla, kuten ei myöskään lomautettuna vuosilomansa aikana. Lomajakso voi sijoittua lomautuksen väliin, ja tällöin työnantaja maksaa loman ajalta palkkaa.

Palkkaturva konkurssitapauksissa

Jos työnantaja tekee konkurssin tai on muutoin maksukyvytön, palkansaaja voi hakea työsuhteesta johtuvia saatavia palkkaturvasta.

Palkkaturvaa voi hakea työntekijä itse tai työntekijän puolesta työntekijäjärjestö. Jos työnantaja on konkurssissa, palkkaturvaa voi hakea myös konkurssipesä.

Työnantajan palkkaturvalain mukaisen maksukyvyttömyyden tutkii palkkaturvaviranomainen oma-aloitteisesti, eli työntekijän tarvitsee vain tehdä sähköinen tai lomakehakemus Ely-keskuksen ylläpitämällä verkkosivulla tai jättää hakemus TE-toimistoon.

Palkkaturvasaatavaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä. Sen enimmäismäärä on 19 000 euroa. Työaikapankkiin perustuvia saatavia voidaan kuitenkin maksaa palkkaturvana määrä, joka vastaa työntekijän kuuden kuukauden palkkaa.

Työaikapankki säilöö saatavat

Jos työntekijä on tehnyt ylitöitä, lomia on jäänyt pitämättä tai lomarahojen maksamista on siirretty, on varminta, että työnantajan kanssa on sovittu mahdollisten ylitöiden, lomien ja lomarahanvaihtovapaiden siirtämisestä työaikapankkiin.

Työaikapankkisaatava on säästetyn työajan rahassa maksettava korvaus, joka suoritetaan yleensä työsuhteen päättyessä tai kun työpankki puretaan.

Edellytyksenä työaikapankkisaatavan maksamiselle palkkaturvasta on kirjallinen sopimus pankin käyttöönotosta ja sisällöstä tai sen ehtojen kirjaaminen muutoin ennen työaikapankin käyttöönottoa. Työntekijän kannattaakin varautua työnantajan konkurssiin pitämällä kirjaa työajastaan, vaikka toki työnantaja on aina muutenkin velvollinen seuraamaan työntekijöidensä työaikaa.

Tietoa työaikapankin perustamisesta saa muun muassa Työsuojeluhallinnon sivulta.