Suomalainen työ on murroksessa, ja käsityksemme työelämästä kaipaa päivitystä.
Myytti 1: SUOMALAISET EIVÄT OLE AHKERIA.
TOISEN MAAILMANSODAN jälkeen suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin yhteen hiileen puhaltaen ja yhdessä ahkeroiden.
– Silloin todella olimme ahkera kansa. Tuolta ajalta takaraivoomme on iskostunut kuvitelma, että olemme sitä samalla tavalla edelleen, pohtii Maaretta Tukiainen. Nyt suomalaista työelämää vaivaa hänen mielestään merkityksen kriisi.
– Ahkeruus on sitä, että välittää siitä, mitä tekee. Se on halua tehdä työ hyvin ja tarvittaessa venyä se pieni ylimääräinen askel. Jos työ motivoi vain ulkoisesti, merkityksen tunnetta ei synny.
Alf Rehn näkee ahkeruuden sijaan ongelmia ajankäytössä. – En usko, että suomalaiset ovat laiskoja. Me emme vain ole kovin hyviä suunnittelemaan töitämme.
Rehn puhuu myös tyhmästä ahkeruudesta. Se on sitä, että touhutaan hirveästi, mutta tulosta ei synny.
– Parhaat johtajat miettivät koko ajan, miten he voivat auttaa työntekijöitään tekemään työnsä mahdollisimman tehokkaasti jäämättä tyhmän ahkeruuden loukkuun.
Aitoa ahkeruutta ei mitata vain taloudellisena tuloksena vaan myös merkityksellisyyden kautta.
– Organisaatioiden toimintaa voi tehostaa vaikka kuinka paljon. Pitää vain päättää, mikä on oikeasti tärkeää ja keskittyä siihen. Ja tunnistaa myös ne asiat, joita tehdään vain siksi, että näin on aina tehty, Rehn sanoo.
Myytti 2: SUOMALAISET EIVÄT OSAA PALVELLA.
HYVÄ PALVELU on samaistumista asiakkaan ongelmaan. Se on ihmisen kohtaamista ihmisenä. Tässä meillä tuntuu olevan petrattavaa.
– Ehkä voisimme opetella nauttimaan kaupankäynnistä. Kaikkihan olemme joskus samaistuneet jonkun toisen asemaan. Sen voisi ottaa käyttöön palvelutilanteessa, toteaa Tukiainen.
Kyse ei ole siitä, ettei suomalaisissa olisi juuri sitä herkkyyttä, mitä erinomainen palvelu edellyttää. – Jos ei halua olla tiskin takana, pitää tiedostaa ja selvittää, mikä itseä motivoi ja mikä on oma tapa tehdä työtä ja palvella. Sitä kautta voimme tulla paremmiksi asiakaspal- velijoiksi, Tukiainen jatkaa.
Onko myös niin, että palvelun tarjoaminen voi olla Suomessa aika vaikeaa?
– Me olemme asiakkaina vähän huonoja kommunikoimaan, milloin ja minkä tyyppistä palvelua haluamme, huomioi Rehn.
Suomalainen asiakaspalvelija ei ole huono työssään. Palvelua vain johdetaan ja opetetaan liian vähän. Käynnissä on kuin äärettömän varovainen flirtti, jossa molempien osapuolten pitäisi oppia vähän enemmän.
– Minusta olemme aliarvioineet palvelutyön monimutkaisuutta ja siihen liittyviä ongelmia. Hyvät asiakaspalvelijat ovat usein niitä, jotka ovat hyvin omakohtaisesti oppineet sen taidon. Tätä taitoa ei jaeta tarpeeksi laajasti, Rehn sanoo.
Hyvin johdetussa organisaatiossa työntekijällä on myös valtuudet tehdä asiakkaan kokemuksesta paras mahdollinen. Tukiainen nostaa esimerkiksi Disneyland-teemapuistot.
– Disneylle on tärkeää, että kalliin sisäänpääsylipun maksavat perheet saavat vastineeksi wau-elämyksen. Jokaisella yksittäisellä työntekijällä on valtuudet toimia sen mukaisesti. Tätä valtuuttamista ei ehkä Suomessa ole johtotasolla ymmärretty riittävän syvällisesti.
Myytti 3: YLI 50-VUOTIAAT EIVÄT SAA TÖITÄ.
KOKONAISIA TOIMIALOJA on kadonnut ja katoaa Suomesta digitalisaation, globalisaation ja ”palveluyhteiskun- taistumisen” myötä. Väliinputoajia murroksessa ovat yli 50-vuotiaat, jotka eivät löydä uutta työtä.
Ikärasismia on niin Suomessa kuin maailmalla. Osittain kyse on kulttuurisesta ilmiöstä.
– Miltei kaikki länsimaiset kulttuurit ihannoivat uutuutta ja nuoruutta. Kunnioitamme kyllä sotaveteraaneja ja omia mummojamme mutta emme laajemmin vanhempaa väestöä, Rehn sanoo.
Tämä näkyy myös rekrytoinnissa, jos vastakkain ovat lupaava nuori ja todistetusti osaava, vanhempi henkilö.
– Raju kukoistaminen tapaa olla nuorempien heiniä, kun vanhemmat ovat yleensä jo löytäneet potentiaalinsa. Usein nuoruuteen liittyvät mahdollisuudet nähdään pitkällä aikavälillä arvokkaampina kuin iän ja kokemuksen tuoma lisäarvo, Rehn sanoo.
Kun kaksi kiistelee, niin vika ei koskaan ole vain toisessa. Tämä pätee myös ikääntyvien työllistymiseen. Tulokset ja tuotokset ovat ikää ja kokemusta kiinnostavampia.
– Ostan kokonaan idean siitä, että kokemus, osaaminen ja viisaus ovat arvokasta pääomaa. Mutta oma erinomaisuus ja osaaminen täytyy kyetä osoittamaan. Ei riitä, että sanoo olevansa 55-vuotias ja siksi viisas, Rehn sanoo.
Tukiainen kääntää tässä asiassa katseensa niin yhteiskuntaan kuin yksilöönkin.
– Toimialojen katoaminen on uusi normi, ja tässä tilanteessa muuntokoulutukselle on huutava tarve. Kaikilla pitkään työelämässä olleilla ei ole eväitä, joiden avulla muuntautua uuteen – uuden oppimisen, tiedon hankkimisen ja elämänhallinnan taitoja, Tukiainen sanoo.
Se, että pitkän uran vuorotyössä tehnyt, ikääntyvä ihminen haluaa päivätöihin, on Tukiaisen mielestä ymmärrettävää.
– Pitää olla mahdollisuus valita toisin, ja se voi edellyttää sitä, että joutuu hyväksymään tulotason hetkellisen tai pysyvämmän madaltumisen. Työelämään ei kannata suhtautua optimointipelinä, jossa edetään vain ylöspäin. On hyvä hyppiä oksalta toiselle myös sivusuunnassa.
Yrittäjä, konsultti ja tietokirjailija Maaretta Tukiainen
3 x kohti parempaa työelämää:
1 Tarvitaan avointa, rehellistä ja avaramielistä yhteiskunnallista keskustelua.
2 Luovat voimat ja ideat käyttöön kansalaisia osallistaen, yhdessä kehittäen.
3 Edistykselliset organisaatiot ovat itseohjautuvia ja tuottavat markkinoiden tarvitsemaa merkitystä. Työntekijöillä on hyvät itsensä johtamisen taidot ja valtuudet toimia.
Liiketalouden professori Alf Rehn
3 x kohti parempaa työelämää:
1 Johtaja, kysy itseltäsi: mahdollistanko työntekijöilleni hyvän työelämän?
2 Dialogi by perkele. Rehellinen, aito ja kaksisuuntainen keskustelukulttuuri työpaikoille. Sanotaan suorat sanat, myös pomolle.
3 Radikaali kyseenalaistaminen. Käydään vuosittain läpi prosessit, tuotteet, palvelut ja toimintatavat. Kysytään jokaisen kohdalla, onko tämä mielekästä, tehokasta tai arvokasta vai onko tästä aika luopua.
Teksti on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 1/2016.
Suomalaiseen työelämään liittyvien uskomusten todenperäisyyttä käsittelevä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Lisää aiheesta: www.tyoelama2020.fi
Maaretta Tukiainen ja Alf Rehn olivat mukana tammikuussa Yle TV1:ssä esitetyssä sarjassa Kahdeksan myyttiä työstä. Sarjan jaksot on katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2016 ajan.
TTT 2/2016:ssa ilmestyi juttusarjan toinen osa, jossa haastateltavina olivat vakuutusyhtiö If:n pääluottamusmies ja Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme ja Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho. Jutussa Pelottaako digi, riittävätkö taidot käsittelyssä olivat myytit:
Digitalisaatio luo uutta työtä.
Suomalainen osaaminen on huippua.
TTT 3/2016:ssa haastateltavina olivat valtakunnansovittelija Minna Helle ja johtaja Erkki Salminen teknologiayritys Gofore Oy:stä. Jutussa Pelko pois ja kohti uudistuksia käsittelyssä olivat myytit:
Suomalaiset pelkäävät virheitä.
Suomalaiset ovat innokkaita uudistajia.
TTT 4/2016:ssa haastateltavina olivat toimitusjohtaja Katja Lundberg Sovunrakentajat Oy:stä ja henkilöstöjohtaja Mika Videman Fazerilta. Jutussa Muutos alkaa ymmärryksestä käsittelyssä olivat myytit:
Jokainen haluaa tehdä parhaansa.
TTT 5/2016:ssa haastateltavina olivat henkilöstöjohtaja Sara Purhonen Oral Hammaslääkärit Oyj:stä ja Lapin yliopiston henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtaja Marko Kesti. Jutussa Miten työhyvinvointi käännetään tuottavuudeksi käsittelyssä olivat myytit:
Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä.
Työhyvinvoinnin tuottavuutta on vaikea mitata.
TTT 6/2016:ssa haastateltavina olivat toimitusjohtaja Leena Mörttinen Perheyrittäjien liitosta ja FIBS-yritysvastuuverkoston toimitusjohtaja Mikko Routti. Jutussa Vastuullisuus on yhteinen asia käsittelyssä olivat myytit:
Vastuullisuudesta on tullut osa suomalaisyritysten toimintamalleja.
Taloudellinen tulos ja kestävä kehitys voivat tukea toisiaan.
Mitä mieltä? Kommentoi!