Blogi

Päätoimittajalta: Elpymisestä työn huokoistamiseen

Kirsi Väisänen, blogikuva

Perehdyin työhön tarvittavan ajan määrittämiseen työntutkimuksen opinnoissani 1990-luvulla. Käsitteet työn varsinainen tekemisaika, apuaika, päivävakio ja elpymisaika tulivat silloin tutuiksi.

Elpymisaikaa tarvitaan työn kuormituksesta palautumiseen. Sen ideana on, että työstä palaudutaan työn lomassa kahvi- ja muilla tauoilla, joiden jälkeen työntekijä on taas valmis suoriutumaan työstään.

Osassa suorittavia töitä arvioidun elpymisajan voi laskea työn kuormitustekijöiden, kuten voimankäytön tai epämukavuuden, perusteella. Ahtaassa, kylmässä, kuumassa tai kosteassa ympäristössä työskentely lisää kuormitusta. Myös tarkkaavaisuuden, yksitoikkoisuuden ja sidonnaisuuden vaatimukset kasvattavat elpymisaikaa. Työ saattaa esimerkiksi vaatia herpaantumatonta keskittymistä niin, että sitä voi tehdä yhtäjaksoisesti vain lyhyen ajan tuloksen kärsimättä.

Entä jos asiantuntijatyötä tarkastelisi työntutkimuksen näkökulmasta?

Ajattelutyölle ei tietenkään voi asettaa normiaikaa, sitä kun on mahdoton vakioida suorittavan työn tapaan.

Työntutkimuksessa nähdään, että tekijä voi itse säädellä kuormittumistaan paitsi tauottamalla työtä myös vuorottelemalla raskaita ja kevyempiä töitä päivän mittaan. Monen asiantuntijan työssä rutiinitehtävät tarjoavat lomitusta vaativampaan ajatustyöhön.

Päivävakion aikana varsinainen työ ei edisty, mutta ylläpitoakin on tehtävä, että työn tekemisen edellytykset säilyvät. Päivävakioon lasketaan teollisessa työssä muun muassa koneen säännöllinen huolto ja työpisteen kunnostaminen työtehtävän vaihtuessa. Tietotyössä tätä vastaisivat ehkä aivojen huoltaminen meditoinnilla ja tiedostojen järjestely.

Työntutkimuksen käsitteitä on myös työn kiinteys. Se on osuus työajasta, joka käytetään tehokkaaseen työntekoon ja jota kaikenlaiset keskeytykset vähentävät. Kiinteyden voisi ajatella olevan huokoisuuden vastakohta.

Työn huokoisuus on näistä tuoreempi käsite. Sen lanseerasi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä reilut kymmenen vuotta sitten pohtiessaan työurien pidentämistä ja työssä jaksamista. Huokoistaminen tarkoittaa työpäivän tauottamista, ja viikonloput ja lomat taas huokoistavat työvuotta.

Työntutkimus ei huokoisuutta tunne, mutta sille on varmasti paikkansa sekä suorittavissa että asiantuntijatöissä.

 

Mitä tarkoittaa työn huokoistaminen?

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje