Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi 9.1.2015 Karprint Oy:n toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan ehdollisiin vankeusrangaistuksiin sekä yhtiön maksamaan yhteisösakkoa 40 000 euroa.

Tapauksessa oli kyse puutteista työolosuhteissa liittyen sisäilmaongelmiin sekä häirintään ja muuhun haitalliseen kuormittumiseen.

Oikeus katsoi muun muassa, että työnantajan edustajien vuosien aikana teetättämiä korjauksia ei selvästikään voida pitää riittävinä, koska vesivahinkoja on sattunut yhä uudestaan ja erityisesti työntekijöiden oireilu on jatkunut aina vuoteen 2014 saakka. Rakennuksessa on havaittu puutteita ja vaurioita jo vuonna 2004 ja siitä huolimatta perusteellisempaan remonttiin ryhdyttiin vasta vuonna 2012.

Selkeissä kosteusvaurioissa rakennuksen tila on selvitettävä ennen korjauksia

Työsuojelun lakimies Tanja Välke muistuttaa, että sisäilmaongelma voi tarkoittaa muutakin kuin kosteus- ja homevaurioita. Sisäilma on kokonaisuus, johon vaikuttavat myös ilmanvaihto, lämpötila, kemikaalit ja siisteys.

“Tässä tapauksessa puutteita oli lähes kaikissa sisäilman tekijöissä: ilmanvaihto ei toiminut, lämpötilojen vaihtelut olivat suuret, tuotantotiloissa käytettiin kemikaaleja, toimistotiloista löytyi jyrsijöiden jätöksiä sekä kosteus- ja homevauriot olivat silmin havaittavia”, Välke listaa.

Jos työtilassa havaitaan selkeä kosteusvaurio, tulee työnantajan ensimmäiseksi tehdä kokonaisvaltainen rakennustekninen selvitys. Vasta kun selvitys on tehty, on näytteidenoton ja korjaustoimenpiteiden aika. Näiden jälkeen on seurattava huolellisesti sekä oirehtivien työntekijöiden terveydentilaa että työtilojen kuntoa.

Mikäli kosteus- tai homevaurio on merkittävä, työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimiin heti.

“Tässä tapauksessa on ilmeistä, että kyse on ollut merkittävästä kosteus- ja homevaurioista. Lisäksi ongelma on ollut pitkään tiedossa. Silti toimenpiteet ovat olleet vain yksittäisiä katon paikkauksia. Rakennuksen tilaa ei selvitetty kattavasti, eikä tarvittavaa seurantaa hoidettu”, Välke toteaa.

Pienellä työpaikalla häirintää voi olla vaikea poistaa omin voimin

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee puuttua häirintään heti saatuaan siitä tiedon. Työntekijän velvollisuus on tuoda häirintä työnantajan tietoon. Jos häiritsijä on esimies, työntekijän tulee ilmoittaa asiasta tämän esimiehelle.

“Erityisen hankalia ovat tämänkaltaiset tilanteet, joissa kyseessä on pieni työpaikka ja häiritsijä on ylin esimies, joka ei pyynnöstä huolimatta muuta käytöstään. Jos asian selvittäminen ei työpaikalla etene ja häirintä jatkuu, työntekijän kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä työsuojeluviranomaiseen”, Välke muistuttaa.

Työturvallisuusrikos on tahallisena tekona harvinainen ja siitä tuomitaan vain harvoin vankeusrangaistukseen. Tapauksessa työnantajan edustajat ovat menetelleet tahallisesti ja suhtautuneet piittaamattomasti useisiin erilaisiin työturvallisuusvelvoitteisiin sekä useille työntekijöille aiheutuneisiin henkilövahinkoihin pitkällä aikavälillä.

(Lähde: Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tiedote)