Kaksi kolmesta barometriin vastanneesta kuntapäättäjästä kertoi, että avoimiin toimiin on kunnassa ollut riittämätön määrä hakijoita. Vastaajista 28 prosenttia näki hakijoita olleen riittävästi. Vuosi sitten vastaavassa kyselyssä 42 prosenttia kuntapäättäjistä ilmoitti, ettei hakijoita ole ollut riittävästi.

– Osaajapula on syventynyt merkittävästi joka puolella Suomea. Erityisen pahasti työvoimapula näyttää haastavan suuria kaupunkeja, sillä yli 100 000 asukkaan kaupunkia edustavista vastaajista jopa 76 prosenttia näki, että hakijoita avoimiin tehtäviin ei ole ollut riittävästi, kertoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander.

Erot työvoiman riittävyydessä maakuntien välillä ovat huomattavia. Pohjanmaalla 83 prosenttia ja Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa jopa noin 70 prosenttia vastaajista kertoi hakijapulasta. Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla tilanne on parempi, luvut olivat 56 ja 57 prosenttia.

Ammattiryhmistä erityisen hankala tilanne on sosiaali- ja terveysalalla, jossa vakansseja jää täyttämättä esimerkiksi hoitajien, lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden tehtävissä. Myös opetus- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisille olisi runsaasti kysyntää Suomen kunnissa, toteaa Kiander.

Osaajien houkuttelu voisi olla määrätietoisempaa

Kuntapäättäjiltä kysyttiin myös, onko kunnassa tehty erityistoimia työntekijöiden houkuttelemiseksi. Joka kolmas vastaaja ei osannut sanoa tai ollut tietoinen tällaisista toimenpiteistä. Moni tiesi kunnan panostaneen kampanjointiin ja kunnan maineen rakentamiseen työvoimaa houkutellakseen. Noin joka viides kysymykseen vastannut tiesi, että kunnassa maksetaan naapurikuntaa parempaa palkkaa tietyille ammattiryhmille tai käytössä on rekrytointilisiä.

Vastaajat saivat myös valita listalta asioita, joiden he uskovat vaikuttavan kunnan houkuttelevuuteen työnantajana. Kunnan tarjoamien hyvien julkisten palveluiden, kuten koulujen päiväkotien ja kirjastojen nähdään olevan merkittävä houkuttelutekijä kilpailussa työntekijöistä, ja jopa 73 prosenttia vastaajista valitsi tämän vaihtoehdon. Vastaajista 70 prosenttia uskoo työhyvinvointiin tehtävien panostusten helpottavan osaajien rekrytointia ja 68 prosenttia näkee kunnan työnantajamaineella olevan vaikutusta houkuttelevuuteen.

Erityisesti 50 000–100 000 asukkaan kunnat näyttäisivät kilpailevan osaajista hyvillä palveluilla, asuinmukavuudella ja mainetekijöillä. Suuret kaupungit maksavat pieniä yleisemmin alan palkkatasoa korkeampaa palkkaa työntekijöilleen.

Kiander uskoo, että osaajapula haastaa kuntapäättäjät aiempaa enemmän pohtimaan työvoiman houkuttelutekijöitä sekä nykyisten työntekijöiden pitovoimatekijöitä.

– Osaajapulasta on muodostumassa suomalaisen talouskasvun tulppa, ja nyt tarvitaan monia samanaikaisia keinoja, jolla tuo tulppa saadaan poistettua. Kuntien maine hyvinä työnantajina, hyvä henkilöstöpolitiikka sekä työntekijäkokemus ovat asioita, joita kuntapäättäjien kannattaa nyt pohtia. Yksin kuntien toimilla ei kuitenkaan koko valtakuntaa vaivaava osaajapula yksin ratkea. Tarvitsemme lisää osaajia työnhakijoiden joukkoon. Tässä keinoina ovat nykyisten työntekijöiden hyvästä työkyvystä huolehtiminen, uusien osaajien tuominen ulkomailta Suomeen, erilaisten osaajien koulutusmäärien lisääminen sekä eläkeläisten houkuttelu osa-aikaiseen työhön ja sijaisuuksia tekemään, sanoo Kiander.