Omien sanojensa mukaan Johanna Kotilainen on naisellinen nainen, joka pukeutuu mekkoihin ja laittaa hiukset ojennukseen uimareissujen päätteeksi. Korkkareita hänellä ei kuitenkaan ainakaan arkipäivinä nähdä. Hän kulkee lenkkareissa.

Syy jalkinevalintaan on käytännöllinen. Savonlinnan ruoka- ja siivouspalveluiden päällikkönä työskentelevä Kotilainen kävelee joka paikkaan – töihin, kauppaan, uimahallille ja muihin harrastuksiin.

Liikkeelle hänet pakottavat rangan ongelmat. Hänellä on kroonisia kipuja, eikä hän pysty seisomaan tai istumaan pitkiä aikoja. Työtä hän haluaa tehdä vaivoista huolimatta.

– Koen olevani täysin työkykyinen. Olen aina ollut hyvin työorientoitunut ihminen.

Ongelmat alkoivat alle nelikymppisenä

Johanna Kotilainen on kärsinyt jo pitkään välilevyvaivoista. Niitä on ollut sekä kaularangassa että alempana selässä.

Kaularanka oireili ensimmäisen kerran vuonna 1996. Kotilainen ei itse ollut ensin leikkauksen kannalla, koska hän oli ymmärtänyt, että välilevytyrät paranevat yleensä itsestään muutamassa viikossa.

Hänen kohdallaan näin ei tapahtunut, ja kaularanka jouduttiin operoimaan. Leikkauksessa poistettiin välilevy ja asennettiin implantti, jolla nikamat luudutetaan kiinni toisiinsa. Tällaisia kaularankaleikkauksia tehdään Selkäliiton mukaan Suomessa 1 500–2 000 vuodessa.

 

Apua kipustimulaattorista ja avannosta

Paljon myöhemmin, vuonna 2001, Kotilaisen selkä alkoi oireilla. Kipu tuntui ensi jaloissa ja muuttui lopulta sietämättömäksi.

– Minut oltiin laittamassa eläkkeelle. Työterveyslääkäri sanoi, että ei ole mitään, mitä minulle voitaisiin tehdä. Sanoin, että älä kirjoita sairauseläkettä, koska olin varma, että kyllä minä avun jostain löydän.

Kotilainen oli kipujen takia täysin valmis leikkauspöydälle, mutta tuolloin sinne ei heti päässytkään. Leikkausta odotellessa kipu kroonistui.

– Kävin öisin avannossa, jopa useaan kertaan yössä. Kun avannossa polki vettä niin pitkään, että oli jo lähellä hypotermiaa, kipu hellitti ja pystyin nukkumaan edes tovin.

Lopulta alaselän hermolle tehtiin tilaa leikkauksessa. Särky kuitenkin palasi parin kuukauden päästä operaatiosta. Alkoivat käynnit kipupolilla. Kun sieltä ehdotettiin kipustimulaattoria, Kotilainen innostui heti ajatuksesta.

Kipustimulaattori asennetaan leikkauksessa. Kyljessä on akku, josta menee johto pitkien selkälihasten ali. Elektrodit antavat heikkoja sähköimpulsseja selkäytimeen ja häiritsevät ääreishermostosta aivoihin kulkevaa kipuviestiä. Käyttäjä voi itse säätää laitteen toimintaa ja tehoa.

Stimulaattorista on ollut paljon apua Kotilaiselle. Sen lisäksi hänellä on yhä käytössään kipulääkkeiden yhdistelmä. Tosin laitteen asennuksen jälkeen voimakkaiden lääkkeiden tarve on vähentynyt selvästi.

 

Kipua voi itse lievittää

Kipupolilta on jäänyt Kotilaisen mieleen käyttökelpoisia oppeja. Siellä hoitaja kertoi mielihyvän ja kivun viestikanavien olevan aivoissa hyvin lähekkäin. Jos kanavan saa täyteen hyvää, kipu jää taustalle.

Kotilainen neuvookin tekemään asioita, jotka auttavat unohtamaan kivun. Hänelle itselleen yksi sellainen on työ.

– Töissä tuleva flown tunne auttaa hallitsemaan kipua. Myös mindfulness-kurssi opetti elämään kivun kanssa. Illalla käytän kurssilta opittuja mielikuvia, että pystyn nukahtamaan.

Kylmä vie kivun, ja edelleen Kotilainen pulahtaa usein Savonlinnan kupeessa lainehtivaan kirkasvetiseen Pihlajaveteen. Avannossa pistäytymisen lisäksi hän harjoittelee uintia räpylöiden kanssa kolme kertaa viikossa joko uimahallissa tai kesämökillä Saimaassa.

Avovesiuinnissa tarvitaan räpylöiden lisäksi märkäpuku, maski, snorkkeli ja huomiopoiju.

– Ostoslistalla on vielä kompassi ranteeseen, koska löydän itseni aina syväväylältä.

Kotilaisen haaveena on uida Olavinlinnan ympäri. Linnasaarta ympäröivien kovien virtausten takia se vaatii uimarilta runsaasti voimia.

Alkoholia hän käyttää enää harvoin, ehkä lasillisen kuohuvaa juhlatilanteissa. Alkoholi huonontaa mielialaa eikä sovi kipulääkkeiden kanssa käytettäväksi.

 

Kivun hoito on välineurheilua

Toimistossaan Savonlinnan keskustassa Johanna Kotilaisella on kävelymatto, jonka hän käynnistää heti töihin tullessaan.

Idea kävelymatosta syntyi viisi vuotta sitten. Kotilainen luki ohjelmistokehittäjä Linus Torvaldsin löytäneen siitä avun selkävaivoihinsa.

Kotilainen kysyi esihenkilöltään lupaa hankkia vastaavan maton työhuoneeseensa. Sähkösäätöisen pöydän hän oli järjestänyt toimistoonsa jo ensimmäisen selkäleikkauksen jälkeen vuonna 2013.

Lukeminen ja laskujen hyväksyminen sujuvat jopa kolmen kilometrin tuntivauhdissa, talousarviota laadittaessa nopeus on laskettava puoleen tästä. Joskus lukiessa voi heittäytyä työhuoneen divaanille, jossa saa selän rennoksi.

Kävelymattoa Kotilainen kehuu vuolaasti. Askeleita kertyy noin kymmenen kilometrin edestä päivän mittaan, kun välimatkat taittaa kävellen ja askeltaa lisäksi työn ääressä.

– Minusta työterveyteen ja kaikkiin kuntoutuskeskuksiin tulisi ostaa moiset laitteet, jotta voisi kokeilla, millaista on tehdä töitä kävellen. Itselläni meni kolme päivää opetella kävelemään ja tekemään töitä samalla.

Unen laadun takaavat hyvä sänky ja niskan suorassa pitävä, mukautuva tyyny sekä pitkä vartalotyyny, jolla voi tukea itsensä hyvään nukkumisasentoon. Selän kuormaa on osaltaan helpottanut rintojen pienennysleikkaus, joka tehtiin vajaa kymmenen vuotta sitten rintasyöpäleikkauksen yhteydessä.

 

Kivun kanssakin selviää

Täysin kivuton Johanna Kotilainen ei hoidosta ja käytännön keinoista huolimatta ole. Lääkärit pyytävät usein arvioimaan kivun tasoa asteikolla yhdestä kymppiin. Kotilainen arvioi oman päivittäisen kipunsa liikkuvan tasolla kaksi ja kolme ja toteaa, että vielä viitosen luokkaa olevan kivun kanssa hän pystyy elämään.

– En koskaan valita, koska silloin tulee tunne, että koskee vielä enemmän. Pitää vain osata katsoa eteenpäin ja uskoa, että vointi menee paremmaksi.

Kotilainen aikoo jatkaa nykyisessä työssään 69-vuotiaaksi, jos vain pysyy terveenä. Kesällä Kotilaista työllistävät myös matkailijat. Hän toimii Savonlinnan kaupungin virallisena matkaoppaana ja vuokraa asuntoaan Airbnb-palvelun kautta. Hän laski siivonneensa asuntonsa yli kolmekymmentä kertaa viime kesänä vuokralaisten välissä. Itse hän asuu kesäajan mökillään 25 kilometrin päässä kaupungista.

Tekeminen ei siis lopu eläkkeelle jäämisen jälkeenkään. Kotilaisen mukaan liike on hänelle lääke ja joka päivä on liikuttava, jotta kipua saa hillittyä.

– Minusta maailma on niin ihana paikka, että teen kaikkeni, jotta pysyn toimintakykyisenä.

 

 

! Tiedoksi

Selkäydinstimulaattoria käytetään pitkäkestoisen hermovauriokivun hoidossa silloin, kun muut kivunhallintamenetelmät eivät riitä. Stimulaattorilla saadaan aikaan kipualueen peittävä sähköväreilytuntemus, joka syrjäyttää kipuaistimuksen. Arviolta 50–70 prosenttia potilaista on saanut helpotuksen kovimpiin hermovauriokipuihin laitteen avulla.

Ensimmäisessä toimenpiteessä potilaalle asennetaan leikkauksessa stimulaattorielektrodi selkäydinkanavaan. Tämän jälkeisellä koejaksolla arvioidaan, onko menetelmästä hyötyä potilaalle.

Niille potilaille, jotka hyötyvät hoidosta, asennetaan pysyvä virtalähde ihon alle. Käytännössä se on akku, joka vaatii uusimisen muutaman vuoden jälkeen. Potilas itse säätelee sähkövirran voimakkuutta kaukosäätimellä.

Lähde: Orton opas 2018. Stimulaattori kivun hoidossa.

 

Lue lisää:

TTT-lehti 4/2021: Täsmäleikkaus lopetti selkäkivun