Asiakas käyttäytyy uhkaavasti tai aikoo varastaa, mutta vartija ei pääse paikalle hetkessä.

Tämä on keskeinen syy siihen, miksi S-ryhmä on rekrytoinut entistä enemmän seifeiksi kutsumiaan turvamyyjiä myymälöihinsä. Turvamyyjällä on lain vaatima vartijan koulutus ja pätevyys, joten häiriöihin voidaan reagoida aiempaa nopeammin.

S-ryhmä aloitti turvamyyjäkonseptin kokeilun pilottihankkeessaan vuonna 2019. Nyt yhtiöllä on noin 70 turvamyyjää yhteensä noin 40 kohteessa lähinnä pääkaupunkiseudulla. He ovat työsuhteessa S-ryhmän omaan vartioimisliikkeeseen, Reila Palvelut Oy:hyn, joka myös kouluttaa turvamyyjät.

– Arvioimme pilotin kokemukset viime syksynä, ja totesimme ne onnistuneiksi. Siitä jatkoimme pienen hiomisen jälkeen varsinaiseen toteutukseen, kertoo S-ryhmän riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen.

Häiriöitä ehkäisevä vaikutus

Turvamyyjien ansiosta vartijakutsut ovat Mikko Koskisen mukaan vähentyneet tuntuvasti niissä kohteissa, joissa heitä työskentelee. Vastaavasti poikkeamailmoituksia tulee hieman aiempaa enemmän näistä toimipisteistä. Ilmoitukset saattavat koskea esimerkiksi sitä, että turvamyyjä on keskeyttänyt näpistyksen tai myymälävarkauden yrityksen.

– Turvamyyjät tunnistavat häiriötilanteita ja reagoivat niihin aikaisemmin kuin muu myymälähenkilöstömme. Näin saamme entistä tarkemman kuvan siitä, millaisia häiriöitä missäkin tapahtuu, mikä auttaa myös turvallisuuspalvelujen kohdentamisessa.

S-ryhmässä uskotaan, että turvamyyjillä on myös häiriöitä ehkäisevä vaikutus. Vaikka joku suunnittelisikin esimerkiksi näpistystä, hän ei yritä toteuttaa aikeitaan, kun paikalla on turvallisuudesta vastaava henkilö. Koskisen mukaan on jo havaintoja, että tietyt uhkatilanteisiin liittyvät tapahtumat ovat yksittäisissä kohteissa vähentyneet.

Kun turvallisuus kohenee, se heijastuu myös työhyvinvointiin.

– Turvamyyjät ovat vartijoita, mutta auttavat myös myymälähenkilökuntaa muissa kaupan tehtävissä silloin, kun se on mahdollista. Hitsautuminen saumattomaksi osaksi muuta työporukkaa ja ajatuksenvaihto arjen huolista onnistuu yhteisten töiden ohessa ehkä helpommin kuin perinteisessä vartijamallissa, Koskinen toteaa.

Turvallisuuskoulutusta muillekin

Suurin osa S-ryhmän “seifeistä” on aiemmin toiminut myyjinä tai muissa asiakaspalvelutehtävissä ennen turvamyyjäkoulutusta, mutta joukossa on myös vartijan tehtävissä toimineita. Tavallista laajempi työnkuva huomioidaan myös palkassa.

Lakisääteisen, 40–80 tuntia kestävän vartijan peruskoulutuksen lisäksi seifi-turvamyyjät saavat 40–80 tuntia perehdytyskoulutusta myymälä- ja turvallisuustyöhön. Tämän jälkeen heille annetaan erityyppisiä työn ohessa toteutettavia koulutuksia myymälän toimintoihin.

S-ryhmän tavoitteena on Mikko Koskisen mukaan edelleen lisätä turvamyyjien määrää. Hän painottaa myös yleisen turvallisuuskoulutuksen merkitystä ja kertoo henkilöstön turvapassikoulutuksen olevan hyvin aktiivista.

–  Pyrimme huolehtimaan siitä, että kaikissa kohteissa on turvallisuuskoulutuksen saanutta henkilöstöä, koska turvamyyjä ei tietenkään ole aina paikalla. Ja voi myös olla tilanteita, joihin tarvitaan muita henkilöitä turvamyyjän tueksi.

K-ryhmässäkin on turvamyyjiä  

Myös osassa K-ryhmän rauta- ja päivittäistavarakaupoista on turvamyyjiä palvelemassa asiakkaita. Turvallisuuspäällikkö Vesa Manninen Kesko Oyj:stä kertoo heidän olevan vuokratyövoimaa.

– Turvamyyjiä on muutamissa kymmenissä K-ryhmän rauta- ja päivittäistavaran kaupoissa. Heitä työskentelee laajasti koko myymäläkentässä, ei vain pääkaupunkiseudulla, Manninen sanoo.

Hänen arvionsa mukaan turvamyyjät ovat vaikuttaneet myönteisesti myymälöiden turvallisuuteen. Tällä hetkellä heidän määräänsä ei ole kuitenkaan suunnitelmissa kasvattaa.

– Lähdemme liikkeelle ensisijaisesti asiakaspalvelusta emmekä niinkään aina rikoksen torjunnasta, mutta uskon, että turvamyyjillä on ollut vaikutusta toimipaikoissaan. Haluamme, että kauppa on turvallinen paikka asioida ja tehdä töitä. Turvamyyjä on yksi malli, jolla tätä pyritään edistämään.