Tammikuun aluevaalit nostivat esiin taas sote-aloja vaivaavan työvoimapulan, joka on jo ollut puheenaiheena myös yhä jatkuvan koronapandemian takia.

Pääkirjoitustani varten keskustelin aiheesta Anu Jaakkolan kanssa, joka on työskennellyt liki 30 vuotta sairaanhoitajana sekä yksityisellä että julkisella puolella, nyt Sairaala Novassa Jyväskylässä. Hän kertoi terveydenhuollon johtamisen olleen pitkään – ja osin edelleen – hierarkkista ja ammattitaidotonta. Johtajiksi on ajautunut substanssiosaajia, joilta puuttuu koulutus johtamiseen.

Tähän lehteen haastateltiin myös Päijät-Hämeen kuntien ja Mehiläisen yhteisyrityksen, Harjun terveyden, toimitusjohtajaa Petja Orrea. Hän on samaa mieltä kuin Jaakkola: johtajiksi on nostettu ennemmin virkaiän kuin johtamishalujen ja -kykyjen perusteella. Orren resepti on purkaa hierarkiaa ja toteuttaa palvelevaa johtamistapaa. Siihen kuuluu mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää itseään.

Lääkäriksi alun perin valmistunut Orre on yksi terveydenhuollon ammattijohtajista, joita tarvittaisiin lisää. Työvoimapula pakottaa johtamiskulttuurin uudistumaan, sanoo viestintä- ja arvovalmentaja Jukka Saksi. Hän on tehnyt vastikään selvityksen hyvinvointialueiden johtamisesta sekä viime keväänä hoitotyön kehittämistä kartoittavan kyselyn hoitajille.

Kyselyn tulokset kertovat, että hoitajat pitävät paremman palkan lisäksi tärkeimpänä hoitotyön kehittämisen tavoitteena johdonmukaista ja oikeudenmukaista esimiestyötä. He kaipaavat  sitä, että laadukkaaseen, ihmisläheiseen hoitotyöhön ja perehdyttämiseen on riittävästi aikaa. Tukityöt olisi hyvä antaa muille. Yksi syy työntekijäpulaan ja väsymiseen on, että iso osa ajasta menee raportointiin.

Työn eettinen ja henkinen kuormittavuus suhteessa palkkaan ajavat hoitajat pohtimaan alanvaihtoa. Myös arvostuksen ja vaikuttamismahdollisuuksien puute lisää halua poistua alalta.

Anu Jaakkola pitää hyvin paljon työstään hoitajana ja esimiehenä eikä ole vaihtamassa alaa. Työnantajansa tukemana hän opiskelee terveydenhuollon hallintoa ja johtamista ammattikorkeakoulussa. Hyviäkin työpaikkoja alalla siis on, ja kokeneena työntekijänä Jaakkolalla on paljon valmiuksia edistää hyvää työkulttuuria.

Sote-ala kaipaa kuitenkin myös ulkopuolisia johtajia, jotka tuovat uusia näkemyksiä ja osaavat esimerkiksi viestinnän, liiketoiminnan ja palvelumuotoilun, esittää Jukka Saksi. Muutoskykyä ja uudenlaista ajattelua tarvitaan kaikkialla organisaatiossa. Kulttuurin murtaminen voi tarkoittaa myös sitä, että lääkärin työtapoja muokataan tukemaan hoitajien työn tehokkuutta.