Tiedetään, että yksinäisyys muodostaa vakavan terveysriskin ja heikentää merkittävästi elämänlaatua. Ennen korona-aikaa itsensä aika ajoin yksinäiseksi tunsi joka viides, ja pysyvämpänä olotilana yksinäisyyttä koki joka kymmenes. Nyt yksinäisyyden kokemuksia on joka kolmannella, tosin työelämässä mukana olevista vähän harvemmalla eli joka neljännellä. Tiedot käyvät ilmi HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys -barometrista vuodelta 2022.
Työpaikka tarjosi aiemmin tärkeän yhteisön – monelle toki vieläkin. Hybridityön yleistyminen sekä työsuhteiden lyheneminen ja pätkätyöt ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta.
Myös yhteinen työajan ulkopuolinen harrastaminen on hiipunut. Yhä useamman aika kuluu somen ja suoratoistopalvelujen sisällöissä, eikä yhdistys- tai kerhotoimintakaan sytytä entiseen tapaan.
Onko työpaikan tehtävä tarjota yhteenkuuluvuuden tunnetta, kysyi johtamisesta väitöskirjaa valmisteleva Susi Nousiainen Kauppalehdessä. Nousiainen uskoo, että se näkyisi työn laadussa ja työhön sitoutumisessa. Se toisi myös helpotusta yksinäisyyteen.
Yhteenkuuluvuutta voi olla paitsi työyhteisön kesken myös työnantajan ja työntekijän välillä. Puhutaan psykologisesta sopimuksesta. Sen velvoitteista ei ole sovittu kirjallisesti eikä suullisestikaan, vaan kyse on osin tiedostamattomistakin odotuksista, joita työnantajalla ja työntekijällä on toisiaan kohtaan.
Kun annan työpanokseni, joustan sopivasti ja teen työtäni työnantajan odotusten mukaisesti, hän arvostaa minua, maksaa palkkani ja muistaa joululahjalla ja joskus jopa bonuksella. Näin sitoudumme yhteiseen sanattomaan sopimukseen. Kumpikin hyötyy.
Psykologinen sopimus ei aina toteudu molempien osapuolten näkökulmasta. Esimerkiksi opettajan odotetaan jatkavan työtään seuraavana syksynä, vaikka hän on tekemässä vain kouluvuoden mittaista sijaisuutta. Toimistotyöntekijä pysyttelee etätöissä eikä osallistu yhteiseen kehittämiseen. Tällainen heikentää sekä työntekijän ja työnantajan myös työyhteisön yhteenkuuluvuutta.
Oman hyvinvoinnin kannalta tärkeitä yhteisöjä voikin joutua hakemaan työn ulkopuolelta. On myös niitä, jotka ajattelevat työpaikan olevan ennemmin ”alusta yksilön omalle, yrittäjämäiselle työlle”, sanoo Nousiainen. Miten on sinun kohdallasi? Toivotko työltä yhteenkuuluvuutta, vai riittääkö, että pääset toteuttamaan itseäsi ja että palkka tulee tilille?
Kirsi Väisänen on TTT-lehden päätoimittaja.
Mitä mieltä? Kommentoi!