Minna_Huotilainen_blogiin

Hyvä loma alkaa jo ennen lomaa. Kaikkien kannalta on tärkeää, että työt hoituvat myös loman aikana. Jos mietit, miten työkaverit mahtavat pärjätä ilman sinua, saatat vilkuilla sähköposteja myös vapaalla. Sopikaa siis, kuinka hommat hoidetaan myös niissä projekteissa, joissa olet mukana.

Pari päivää ennen lomalle lähtöä on hyvä miettiä myös lomalta paluuta. Tee pieni lista niistä asioista, jotka jäävät kesken ennen lomaa: mihin vaiheeseen olet päässyt missäkin projektissa tai mitä tärkeää muistettavaa on tullut juuri ennen lomaa. Näin vapautat aivosi rentoutumaan.

Lomalla on hyvä siirtyä heti lomamoodiin. Paikan tai arjen toimintatapojen vaihdos on hyvä alku varsinkin lyhyelle lomalle. Mielemme on kovin sidottu paikkaan, ja paikkaa vaihtamalla pääset helpommin pois työroolista. Jos lomailet kotona, anna aivoillesi uusia maisemia: kävele eri reittejä kuin arkena ja vaihda ruokakauppaa ja lenkkimaastoa.

Riittävä uni, hyvä ruoka ja mukava liikunta ovat tärkeimpiä aivojen hyvinvoinnille. Lomalla on hyvä panostaa unen laatuun. Ehkäpä saat oivalluksen, joka auttaa nukkumaan paremmin arkenakin. Myös ruokaan kannattaa satsata. Tutustu uusiin ruokalajeihin ja hae tietoa herkuista, jotka tekevät hyvää aivoille ja mielenterveydelle. Monipuoliset kasvikset, runsas rasvaisen kalan käyttö ja laadukkaat kasviöljyt ovat aivoille mannaa. Muista syödä tarpeeksi usein.

Miten liikut työssä ja arkena? Jos teet istumatyötä, tarvitset liikuntaa päivittäin. Jos et jaksa liikkua arkena, työjärjestelyissä on jotain pielessä. Lomalla voit korjata tämänkin asian: kokeile uusia liikuntamuotoja ja panosta myös leppoisaan liikkumiseen, kuten koiran ulkoilutukseen, souteluun tai rikkaruohojen kitkemiseen. Ehkäpä löydät liikuntamuodon, jonka parissa haluat jatkaa myös loman jälkeen. Jos teet raskasta ruumiillista työtä, tarvitset kehoa huoltavia ja tukevia liikuntamuotoja. Ehkäpä äijäjoogaa tai vatsatanssia? Niitä voi kokeilla lomalla lyhytkurssilla.

Lomalla on aikaa myös isommille liikuntatempauksille, kuten pitkille kävelyreissuille tai vaelluksille. Sienestys, marjastus, metsästys ja kalastus ovat oivallista aivokuntoilua: leppoisaa liikuntaa ja luonnonläheisyyttä. Maastossa samoilu parantaa tasapainoa, ympäristön havainnointi terästää näköä ja palk­kiona on terveellisintä luomumuonaa. Mennään siis metsään!

Paria viikkoa pidemmällä lomalla täytyy kiinnittää huomiota terveyspuoleen. Ei kai alkoholia kulu joka päivä? Yksikin päivittäinen alkoholiannos saa painon nousemaan. Grillaaminen on mukavaa ja grilliruoka herkullista, mutta syöthän muutakin kuin makkaraa? Kokeile välillä vaikka kalavartaita. Surauta grilliruuan seuraksi vihersmoothie tai gazpacho eli kylmä keitto tomaateista.

Työasioitakin saa miettiä lomalla. Joskus jokin pääkopan pohjalla pyörinyt ongelma ratkeaa lomalla kuin itsestään. Silloin loma on tehnyt tehtävänsä eli ajatus on saanut juosta vapaasti.

Pitkän loman lopulla ajatukset palaavat väistämättä töihin. Silloin on hyvä hetki tarkastella asioita ulkopuolisen silmin. Tiedänkö, mitä minulta odotetaan? Saanko ja annanko palautetta onnistumisista? Ovatko tavoitteemme selkeät? Onko tiedonkulku töissä avointa? Kannattaisiko meidän muuttaa työtapojamme? Miten tekisin työstäni entistäkin mukavampaa, sujuvampaa, laadukkaampaa ja tehokkaampaa? Lomalta palatessa työtä pystyy katsomaan kauempaa, ja silloin voi syntyä isojakin työn kehittämiseen liittyviä oivalluksia.

Työnjaossa on jotain pielessä, jos työkaverit soittelevat ja vaativat vastaamaan sähköposteihin lomalla häiriöksi asti. Kaikissa ammateissa ei voi pitää kuukauden lomaa putkeen, mutta kun työntekijä päästetään lomalle, hänellä pitäisi olla oikeus rentoutua. Hänen ei tarvitse olla työnantajan käytettävissä. Asiat on järjestettävä muulla tavalla. Tämä kannattaa ottaa puheeksi heti loman jälkeen.

Loma on vain yksi palautumisen ja levon muoto, eikä se voi paikata superstressaavaa ja päälle kaatuvaa arkea. Loman loppumetreillä ja ensimmäisinä työpäivinä ennen pahimman tohinan alkua voi olla paras hetki tehdä omaan elämään muutoksia, jotka hidastavat oravanpyörää ja järkeistävät työtä. Esimiehen kannattaa kuunnella alaisiaan erityisen tarkasti heti loman jälkeen.

 

Aivotutkija Minna Huotilainen on kognitiotieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen into­himonaan on työhyvinvointitartunta, jota hän pyrkii levittämään tuomalla uusimpia tieteellisen tutkimuksen tuloksia suomalaisille työpaikoille.
Seuraa Twitterissä: #Työhyvinvointitartunta
@minnahuoti

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje