Koronapandemia on heikentänyt monin tavoin työkuormituksen hallintaa. Myös viimeaikaiset maailmanrauhaa järisyttäneet tapahtumat ovat tulleet ajatuksiin ja ovat siten voineet vaikuttaa koettuun työkuormaan.

Joillakin työn luonne on muuttunut. Lisääntynyt etätyö edellyttää itsensä johtamista, hämärtää työn ja vapaa-ajan välistä rajaa sekä haastaa ergonomian. Samaan aikaan sote-sektori on erittäin kuormittunut koronan tuoman lisätyön ja jo olemassa olleen alimiehityksen takia.

Monissa fyysisissä töissä työkuormitus on väistämätöntä – esimerkkinä rakennustyömaat, joissa työt ovat raskaita ja niitä tehdään haastavissa olosuhteissa ulkona.

Työterveyslaitos on tehnyt pitkäjänteisesti työtä eri ammattiryhmien kanssa kuormitustekijöiden vähentämiseksi. Myös kansainvälinen työterveystutkimus on keskittynyt juuri työkuormituksen riskitekijöihin.

Näitä ovat painavien taakkojen käsittely, pitkäaikainen istuminen, pitkät työajat tai yötyö, jotka kaikki vaikuttavat työntekijöiden työuriin joko lyhyellä tähtäimellä (sairauspoissaolot) tai pitkäaikaisesti (työkyvyttömyyseläkkeet). Toisaalta tiedetään, että työkuormitus voi vaikuttaa eri tavalla, jos taustalla on sairaus, kuten masennus, diabetes tai syöpä.

Yhteiskunnallinen tavoite pidentää työuria edellyttää, että työntekijät pysyvät työkuntoisina yhtäjaksoisesti ja entistä pidempään. Tarvitaan kestävää työelämää.

Suomessa työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan arvioimaan työntekijään kohdistuvaa kuormitusta. Työaikalaki määrää työ- ja lepoaikojen järjestelyistä eri aloilla. Myös työehtosopimukset pyrkivät ratkaisemaan työkuormituksen haasteita. Suomalaiset työolosuhteet ovatkin kansainvälisesti mitattuna varsin kohtuulliset.

Keskustelu ja tutkimus työkuormituksen myönteisistä puolista on kuitenkin ollut vähäistä. Työpaikoilla olisi hyvä ymmärtää kattavasti kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi miten eri-ikäiset reagoivat erilaisiin kuormitustilanteisin tai ettei työkuormituksen tarvitse olla tasaista.

Lait ja työehtosopimukset eivät yksin riitä työkuormituksen hallinnassa. Yhteistä keskustelua tarvitaan työpaikka- ja työyhteisötasolla. Yhdessä luodaan ne käytännöt ja toimintatavat, joilla päivittäin hallitaan työkuormitusta.

Yhteiset toimintatavat ovat myös liima, joka sitoo työntekijöitä yhteen ja mahdollistaa oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden. Työpaikoilla luodaan työkulttuuri, jolla on tutkitusti merkitystä työssä jaksamiselle ja työurien pituudelle. Työkuormituksen hallinta on siis meidän kaikkien asia, jonka voimme tehdä yhdessä paremmin luoden kestävää työelämää.

 

Työkaluja työaikojen kuormituksen arvioimiseen:

Työaikojen kuormittavuuden arviointi

Epäsäännöllisten työaikojen suunnittelu

Joustava työaika