Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Alzheimerin tauti on muistisairaus, jonka seurauksena muisti-, puhe- ja ymmärryskyky heikentyvät. Ne molemmat ovat vähitellen eteneviä ja toimintakykyä heikentäviä aivorappeumasairauksia, joihin ei ole parantavaa hoitoa.

Parkinsonin taudin tiedetään olevan yleisempää ylemmillä toimihenkilöillä kuin muissa sosioekonomisissa luokissa, ja se on yksi harvoista sairauksista, jossa tupakointiin liittyy alentunut sairastumisriski.

Parkinsonin tautiin liittyy geneettinen alttius, sen sijaan työperäisiä riskitekijöitä ei juuri tunneta, vaikka jotain näyttöä eri altisteiden yhteydestä tautiin on aiemminkin esitetty. Alzheimerin taudin riskiä kasvattavat verenpainetauti, diabetes, kohonnut kolesteroli, päävammat, masennus, alkoholi ja tupakointi.

Kloorihiilivetyliuottimia käytetään rasvanpoistossa

Aivorappeumasairauksien riskitekijöitä havaittiin tutkimuksessa, joka yhdisti väestötietoja ammateista ja altistumisesta tietoon Parkinsonin ja Alzheimerin tautitapauksista Suomessa.

Aivojen rappeumasairauksien työperäiset riskitekijät -tutkimuksen alustavat löydökset viittaavat suurentuneeseen Parkinsonin taudin riskiin työssään kloorihiilivetyliuottimille altistuneilla henkilöillä. Kloorihiilivetyliuottimista riski ilmenee 1,1,1 –trikloorietaanille, trikloorietyleenille tai metyleenikloridille altistuneilla.

Kloorihiilivetyliuottimille on altistuttu ja altistutaan muun muassa metalliteollisuudessa rasvanpoistossa, kuivapesuloissa ja graafisella alalla painopintojen puhdistuksessa.

– Parkinsonin taudin ja kloorihiilivetyaltistumisen yhteys näkyi kahdella tutkimustavalla: tutkiessamme Parkinsonin tautitapausten ja heidän verrokkiensa työaltistumista väestölaskentojen ammattitietojen ja Työterveyslaitoksen FINJEM -työaltistematriisin avulla sekä selvittäessämme Parkinsonin taudin ilmaantuvuutta työntekijöillä, joiden altistuminen oli todettu biomonitoroinnilla veri- tai virtsanäytteistä. Lisäksi tutkimuskirjallisuuden perusteella liuottimista on vahvinta näyttöä juuri kloorihiilivedyistä, sanoo vanhempi tutkija Markku Sallmen.

Altisteet ovat tunnetusti haitallisia

Kloorihiilivetyliuottimilla on tunnettuja haittavaikutuksia hermostoon ja muualle elimistöön, joiden vuoksi niiden käyttöä ja niille altistumista on jo rajoitettu voimakkaasti niin työssä kuin ympäristöissä. 1,1,1-trikloorietaanin käyttö on kielletty 1990-luvun puolivälissä.

Toinen hankkeen päälöydöksistä osoitti, että työperäiseen lyijyaltistumiseen liittyi lievästi suurentunut Alzheimerin taudin ja mahdollisesti suurentunut Parkinsonin taudin riski.

– Lyijyn haittavaikutukset hermostolle ovat tunnettuja, mutta yhteys aivorappeumasairauksiin on uutta, joten toteamamme yhteys synnyttänee jatkotutkimuksia, sanoo ylilääkäri Markku Sainio Työterveyslaitoksesta.

Työperäistä riskiä tutkittu vasta vähän

Toistaiseksi on tehty vain vähän laajoja tutkimuksia, jotka kartoittavat aivorappeumasairauksien työperäisiä riskitekijöitä. Tähän on monia syitä.

Aivorappeumasairaudet ilmaantuvat yleensä vasta vuosikymmenien kuluttua altistumisesta. Työtehtävissä ja työuran aikana voidaan altistua useille eri kemikaaleille, ja työntekijöiden elämänaikaista altistumista on vaikea arvioida.

Tutkijat kertovat, että tuloksia voidaan pitää alustavana näyttönä kloorihiilivetyjen ja Parkinsonin taudin yhteydestä, ja tulokset on mahdollista varmentaa tutkimuksessa käytetyillä menetelmillä noin vuonna 2040. Tuolloin suurin osa altistumisen vuoksi biomonitoroiduista työntekijöistä on saavuttanut 85–90 vuoden iän, jolloin valtaosa aivorappeumasairauksista on jo ilmaantunut. Lisäämällä rekisteritutkimukseen vuosien 2015–2040 tapaukset ja heidän verrokkinsa, kertyy aineistoon riittävästi tutkittavia, joille on arvioitavissa koko työuran kattava altistuminen.